Toimittaja lensi oppimissaarelle

Hyvästi tosielämä. Olen nyt Urho Plutonian. Tämä avatar liitää Toista Elämää urkkimaan.

Siihen minut ponnauttaa Leppävaaran kirjaston ilmainen Second Life -kurssi. Kurssittaja Jaakko Sannemanin pikseli-tilukselle on rakennettu Keski-Espoon kirjasto.

Hyvä lähtöalusta, avara ja selkeä. Urhoa ei pelota.

"Jälleenvuokrasin sen Lindelniltä halvalla", sanoo sama Jaakko – mutta verkossa Zehetbauer.

Näytön yläkulma vilkuttaa, että Second Lifessa on juuri nyt 56 848 avataria. Siis noin kolme promillea meistä 17,5 miljoonasta. Menoksi!

Kun nyt virtuaalikirjaston kurssilla ollaan, en etsi verkosta verkkokauppoja, pyramidisijoituksia. bittiseksiä tai rambo-räiskintää.

Kun ei ole niitä lindeneitäkään, siis sitä L$-valuuttaa.

Hakusanalla library löytyy peräti 227 linkkiä ja ryhmää. Menemme aluksi kotimaahan, EduFinlandiin.

Kirjastoon pääsee "teleporttaammalla", hyppäämällä, kun vain hakee valikosta osoitteen. Tämä Star Trekistä tuttu temppu rikkoo kaikkia fysiikan lakeja. Mutta kyberavaruus vieköön, verkkohan ei tunne sanaa "mahdoton".

Kurssin 36. minuutti. En ole oikein vielä oppinut mitään – muuta kuin lentämään. Toinen elämä pitää ensiksi ottaa teknisesti haltuun.

Minulla on kuitenkin tehtävä bittiavaruudessa. Tätä elämää pitää kuvata tosielävän esineeseen, sanomalehteen.

Jaakko Z asettelee siksi jo itseään EduFinlandilla yhden opetuskyltin eteen. Yritän tuoda itseäni kuvan tykö kello kymmenestä, yläluoteesta.

On vaikea tulla nuolinäppäimillä alas. Lopulta näen Urhoni isolla ruudulla. Uskomatonta! "Jää leijumaan!", kuvaaja kehottaa. Räps.

Mitä nyt? Jaakko Z on nukahtaa. Pää retkahti. "Avatar sammuu, jos sitä ei vähään aikaan liikauta Second Lifessa", sanoo odotteluun kyllästynyt Jaakko. Se elävä.

Kuva valmistuu. Paikalle liitää sähäkästi Sim Skytower, kuin teräsmies. Hän hakee kontaktia: Miksi kolme avataria poseeraa opetuskyltin edessä?

Ylhäällä katson vielä ylhäältä horisonttiin. "Mitä ihmet... hyppyrimäki? Trooppisessa maisemassa?

"Siellä on Päijät-Hämeen oppimissaari", Jaakko Z sanoo. Aika hyvä pr-rakennelma lennokkaaseen oppimiseen.

Katson taivaalla ylös. Helsingin yliopisto on sijoittanut logonsa myös korkeuksiin. Oppimisen korkeaveisu!

Nyt on aika viedä avatar kotiin, omaan kirjastoon. Jaakko haluaa tuoda avatarinsa aina kotisohvalle eikä jättää sitä hengailemaan pikselimössöön, muihin maailmoihin. Pojalleenkaan hän ei ole Jaakko Z -avatarin tunnareita luovuttanut. Ettei vain iaheuta jotain levottomuuksia.

Kotona sohvalla Jaakko S. sanoo Urho P:lle tärkeän syyn, miksi hakea Toista Elämää Jaakko Z:n avulla: "Tähän suuntaan internet on menossa".

Toinen minäni, Urho P, on valmis elämään toisin. Ainakin joitakin hetkiä. "Voisiko avatarilla saavuttaa ikään kuin ikuisen elämän", pohtii joku kurssilla. Tarvittaisiin joku omainen liikuttamaan sitä.

Ensi kerralla Urhoni liitää tietokoneen sisään.

Ymmärrän siellä ehkä lopulta, mitä se tietokoneen RAM-muistipaikka oikein tarkoittaakaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi