Tuhannet suomalaiset seuraavat koiriaan satelliittipaikantimella

Kännykän ruudulla on kartta, jolla liikkuu sininen neliö. Karjalankarhukoira Mooses on jäljittämässä hirveä, ja sen isäntä Jorma Isoheiko seuraa puhelimestaan koiransa liikkeitä.

Mooseksen kaulassa oleva paikannuspanta auttaa isäntää löytämään koiransa ja hirvet kaukaakin.

"Mooses voi kulkea hirvien mukana 10-15 kilometrin päähän. Ei sen haukku niin kauas kuulu", sallalainen metsästyksenharrastaja selittää.

Isoheiko on yksi tuhansista suomalaisista, jotka seuraavat koiransa liikkeitä gps-paikantimen tai radiolähettimen avulla.

Tapio Serenius pantoja valmistavasta Nordic Radio Finlandista kertoo, että paikannuspannat tulivat markkinoille vuosituhannen alkuvuosina ja että viime vuosina niiden käyttö on yleistynyt selvästi.

Paikannuspannat ovat alun perin suomalainen keksintö. Sereniuksen mukaan ne ovat levinneet laajalti myös muihin Pohjoismaihin mutta eivät vielä juurikaan muualle maailmaan.

Nykyään suurin osa paikannuspannoista on metsästyskoirien kaulassa, mutta Serenius uskoo, että niistä innostuvat kohta muutkin koiranomistajat. Uusimmat pannat ovat hänen mukaansa niin pieniä ja kevyitä, että ne sopivat myös pienille koirille ja isoille kissoille.

"Yhä useampi pitää lemmikkiään perheenjäsenenä, ja sen myötä ihmiset ovat myös aiempaa enempää huolissaan lemmikeistään. Panta tuo turvallisuutta, sillä sen avulla saa karanneen lemmikin takaisin".

Pihapiirissä ulkoilevaa koiraa voi vahtia pannan avulla. Kännykän paikannusohjelmaan määritellään alue, jolla koira saa liikkua vapaasti, ja puhelin hälyttää, jos eläin menee alueen ulkopuolelle.

"Kotialueella panta ei kuluta virtaa lainkaan, joten sitä voi huoletta pitää koiran kaulassa koko ajan", Serenius mainostaa.

Eläimen valvominen kuulostaa harmittomalta, mutta Serenius myöntää, että paikannuspantoihin voi liittyä ongelmiakin.

"Jos seuraa koiraa, voi seurata samalla sen ulkoiluttajaa, esimerkiksi omaa jälkikasvuaan", hän pohtii.

"Toisaalta paikannuslaitteita on tulevaisuudessa vähän joka laitteessa, joten niihin liittyvä yksilön- ja tietosuojalainsäädäntö tulee varmasti kehittymään".

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi