Tuleva komentaja huolissaan huonokuntoisista alokkaista

"Läski on Suomen paha vihollinen"

Puolustusvoimien tuleva komentaja Ari Puheloinen juoksee kolme kertaa viikossa kahdeksan tai 12 kilometrin lenkin ja käy lisäksi kuntosalilla. Cooperin testin tulos oli joitakin aikoja sitten 2990.

Tasavallan presidentti nimitti pääesikunnan päällikkönä vuodesta 2007 toimineen kenraaliluutnantti Puheloisen perjantaina puolustusvoimien komentajaksi viideksi vuodeksi.

Kunnostaan huolta pitävä Puheloinen on huolissaan lihovista alokkaista. "Läski on Suomen paha vihollinen", hän sanoo.

"Viime vuonna valmistui tutkimus, jossa selvisi, että palvelukseen tulleista varusmiehistä kahdeksan prosenttia oli siviilissä syönyt päivittäin tuoreita vihanneksia, viisi prosenttia päivittäin marjoja tai hedelmiä, ja 26 prosentilla vyötärön ympärys oli niin suuri, että se oli sairastumisriski", Puheloinen päivittelee.

Armeija ei voi lisätä liikuntaa niin paljon, että ongelmasta päästäsiin, eikä kouluakaan voi velvoittaa yksin huolehtimaan nuorten liikunnasta. Avainasemassa ovat perheet.

Vuonna 1951 syntynyt Puheloinen on opiskellut sotataitoja Suomessa, Yhdysvalloissa ja entisessä Neuvostoliitossa. Hän ottaa puolustusvoimien komennon käsiinsä elokuussa, jolloin nykyinen komentaja, amiraali Juhani Kaskeala lähtee eläkkeelle.

Puheloisen nimityspäivänä valmistunut uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tyydyttää tulevaa komentajaa. Indeksitarkistuksen päälle tuleva, vuodesta 2011 alkava vuosittainen kahden prosentin korotus puolustusmenoihin turvaa puolustusvoimien kehittymisen ja kalustohankinnat.

Puheloinen on edeltäjiensä linjoilla asevelvollisuudessa; yleinen asevelvollisuus ja kansanarmeija säilyvät. "Toivottavasti mahdollisimman kauan. Se on Suomen tapa toimia."

Hän arvioi, että yleinen asevelvollisuus on "kyllä varmasti" vielä voimassa, kun hän itse luopuu komentajan tehtävistä viiden vuoden kuluttua.

Selonteossa katsotaan, että Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta.

Puheloiselta ei saa kiskomallakaan julkisuuteen henkilökohtaista kantaa Nato-jäsenyydestä. Niin kauan kun asia ei ole poliittisella asialistalla, hän ei ota kantaa. Eikä siihenkään, pitäisikö jäsenyys nostaa viralliseen keskusteluun.

Suomen, Ruotsin ja Norjan sotilaallisen yhteistyön tiivistyminen on tulevaa kehitystä.

"Meillä kaikilla on yhteinen pyrkimys saada se hyvin tiiviiksi. Se ei välttämättä kaikilta osin tuo säästöjä, mutta pitää katsoa tuloksia."

Yhteinen merivalvonta saa jatkokseen yhteisen ilmavalvonnan. Joukkojen ja varustuksen kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä. Yhteinen sukellusvene sukellusvenetorjunnan koulutuksessa olisi ajateltavissa, mutta se lienee liian kallis, Puheloinen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi