15.8.2008 22:05 | Kommentit
Yksinhuoltajaisä Esa Ajanti voitti 10 vuotta kestäneet huoltajuusoikeudenkäynnit.
Lastensa huoltajuudesta taistelevat isät kohtaavat rakenteellista ja räikeääkin syrjintää sosiaalitoimessa ja oikeusistuimissa, sanoo kolmen lapsen yksinhuoltajaisä Esa Ajanti.
Turkulaisella Ajannilla on takanaan yli kaksi vuotta kestänyt huoltajuusriita.
Kaikki alkoi tammikuussa 2004, kun Ajannin ex-puoliso ja 13-vuotias esikoinen muuttivat yhteisestä kodista. Kotiin jäivät 7- ja 12-vuotiaat lapset, jotka käräjäoikeus tuomitsi väliaikaisratkaisussa äidille.
Ajanti, joka oli hoitanut lapsiaan aktiivisesti muun muassa hoitovapaalla, piti ratkaisua käsittämättömänä. Hän ei noudattanut sitä, minkä jälkeen viranomaiset hakivat lapsia pakkokeinoin.
Tuloksena oli, että lapset pakenivat viranomaisia ja karkasivat toistuvasti takaisin isälle.
Ajantia alettiin syyttää lasten manipuloinnista ja omavaltaisesta huostaanotosta.
Oikeus ehti määrätä isälle myös lähestymiskiellon tämän luona asuneita lapsia kohtaan. Kielto kumottiin myöhemmin lakiin perustumattomana.
Oikeus vahvisti keskimmäisen lapsen yksinhuoltajuuden isälle helmikuussa 2005. Riidan ratkomista jatkettiin sovittelijan avulla.
Sovittelijan mukaan kuopuksen tahtoa piti nuoresta iästä huolimatta kuulla. Myös pakkokeinojen toimeenpanon lopulta keskeyttänyt vouti katsoi samoin. Hovioikeus kuitenkin päätyi päinvastaiseen ratkaisuun kesällä 2005.
Riita ratkesi lopulta, kun vanhinkin lapsi päätti muuttaa isän luo. Ajanti vei jutun uudelleen käräjille, ja riitelyn lopettamiseksi kaikkien lasten yksinhuoltajuus päätyi lopulta isälle helmikuussa 2006.
Riidassa Ajannin terveys horjui, talous romahti ja hän joutui jättämään työnsä. Kamppailuaan hän kävi yksin.
Ajannin mukaan isät ovat riidoissa toisarvoisessa asemassa sosiaalitoimen naisvaltaisuuden takia. Tilanne kärjistyy, jos isä uskaltaa nousta järjestelmää vastaan.
Asenteellisuutta hän on kohdannut myös oikeuslaitoksessa – niin nais- kuin miestuomareissakin.
"Perhe-oikeus on ainoa juridiikan ala, jossa ei tarvitse noudattaa lakeja. Päätökset perustellaan muodollisesti lapsen edulla, mutta todellisuuden kanssa niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä."
"Harva tuomari uskaltaa muuttaa kollegansa ratkaisua."
Omia motiivejaan Ajanti joutui miettimään etenkin, kun häntä syytettiin lasten manipuloinnista. Eniten isää kalvoi lasten selviytyminen. He saivat Ajannin mukaan voimaa toisistaan ja näyttävät pärjäävän hyvin.
Riidasta toivuttuaan Ajanti on kouluttautunut vertais- ja sovittelijatyöntekijäksi. Hän kirjoittaa kokemuksistaan kirjaa ja on perustamassa erovanhempien auttamiseen keskittyvää yhdistystä.
Brax haluaa lyhentää huoltajuusriitoja 16.8.2008
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi