4.4.2008 11:56
TURKU. Vieraskielisten määrä ylittää Turussa ruotsinkielisten määrän jo yli 2 000 hengellä.
Vieraskielisten määrä kasvoi koko Varsinais-Suomessa viime vuoden aikana lähes 2 000 hengellä ja se oli vuoden 2007 lopussa 16 608 asukasta eli 3,6 prosenttia väestöstä.
Varsinais-Suomi onkin yksi Suomen monikulttuurisimpia maakuntia vieraskielisten määrällä mitattuna.
Varsinais-Suomea enemmän vieraskielisiä on enemmän väestöstä suhteellisesti laskettuna vain Uudellamaalla 6,6 prosenttia ja Ahvenanmaalla 3,8 prosenttia.
Vieraskielisten määrän kasvu jatkuu tulevina vuosina vähintään vastaavantasoisena, ellei jopa voimakkaampana, sillä toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien äidinkieli tulee edelleenkin olemaan jokin muu kuin suomi tai ruotsi.
Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Mervi Kylmälän mukaan tulevaisuudessa syntyy silti tuskin kieliongelmia ainakaan nuorempien osalta, sillä täällä Suomessa syntyneet lapset oppivat suomenkielen täysin.
"Kaksikielisyys onkin tulevaisuudessa yhä useammin jotain muuta kuin taito osata hyvin sekä suomea että ruotsia. Eniten kasvavat kieliryhmät ovat venäjä ja viro," sanoo Kylmälä.
Suurin vieraskielinen ryhmä Varsinais-Suomessa on venäjä, jota puhuu 3 730 ihmistä. Seuraavina tulevat viro 1 711, albania 1 351, arabia 1 334 ja kurdi 1 192.
Näistä kielistä selvästi jälkeen jäävät englanti, vietnam, somali, persia ja kiina, joita äidinkielenään puhuu Varsinais-Suomessa kutakin muutama sata ihmistä.
Ruotsinkielisiä koko Varsinais-Suomessa on 26 400 ihmistä.
Ruotsinkielisten määrä Varsinais-Suomessa pysyy suurin piirtein ennallaan, mutta vähenee saaristossa. Turun seudun suurimmissa kunnissa ruotsinkielisten määrä sen sijaan kasvaa.
Jos vieraskielisten määrän kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena noin 1 200 ihmisellä vuodessa ja ruotsinkielisten säilyy ennallaan, niin silloin vieraskielisten määrä ylittää vuoteen 2015 mennessä koko Varsinais-Suomessakin ruotsinkielisten määrän, kuten Turussa jo nyt.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi