Turvapaikanhakijoita ajetaan omiin oloihinsa Kontiolahdella

Kontioniemen vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita on suositeltu pysymään omissa oloissaan yleisten urheilupaikkojen sijaan.

Taustalla on kyläläisten tyytymättömyys heidän käyttäytymiseensä ja siihen, että ulkomaalaiset muuttivat kylään yllättäen. Keskusta ylläpitävä Suomen Punainen Risti ja paikallinen kyläyhdistys ovat neuvotteluissaan todenneet, että turvapaikanhakijat tarvitsevat omat virkistyspaikat.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Ylen Pohjois-Karjalan radio.

Vastaanottokeskus avattiin nopealla tahdilla viime maaliskuussa vanhaan sairaalarakennukseen. Keskuksessa majoittuu 147 asukasta, joista suurin osa on somaleja, irakilaisia ja afgaaneja.

Kyläyhdistyksen mukaan he ovat muun muassa levittäneet roskia kylän urheilukentälle ja aiheuttaneet pahennusta liikenteessä puutteellisen liikennemerkkien tuntemuksensa vuoksi.

Yhdistyksen pakolaisvastaava Antero Takala kertoo, että kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden luultiin virheellisesti tulevan keskenään toimeen nopeasti. Takalan mukaan turvapaikanhakijat tarvitsevat omat ulkoilupaikat, jotta kulttuurien kohtaaminen voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.

"Perusasiat pitää saada toimimaan, jotta kyläläisille tulisi sellainen tunne, että heitä voisi lähestyä. Suurin osa heistä on hienoja ihmisiä", hän toteaa.

Takala tyrmää väitteet, että keskuksen asukkaita olisi kielletty oleskelemasta yleisillä alueilla.

SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistinen vahvistaa, ettei turvapaikanhakijoiden liikkumista ole rajoitettu. Heidän ohjaamisensa omille virkistyspaikoille on "vapaa-ajan toiminnan kehittämistä", Koistinen muotoilee.

Sairaalarakennuksen viereen kaavaillaankin omaa jalkapallokenttää.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja Veikko Pyykkönen muistuttaa, ettei yleisiin tiloihin pääsyä voida kielloilla estää. Vääntö ei ole kuitenkaan enää ministeriön käsissä, vaan ratkaisu löytyy Pyykkösen mukaan paikallisten yhteistoiminnasta.

Myöskään kunta ei ole puuttunut asiaan, vaikka kyläyhdistys kirjelmöi ongelmista kunnanhallitukselle.

"Kunta ei ole suosituksia antanut eikä tule antamaan", painottaa kunnanjohtaja Kari Käyhkö.

Hänen mukaansa kunta on pitänyt toista vastaanottokeskusta toisella puolella pitäjää jo 20 vuotta. Siitä ei ole huonoja kokemuksia.

"En siis käsitä, miksi tämä on näin vaikeaa", hän jatkaa tuskastuneena.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi