Tutkija: Asevelvollisuus myös naisille ja sisältö laajemmaksi

Yleinen asevelvollisuus koetaan Suomessa yhä enimmäkseen fundamentiksi, johon ei sovi kajota. Muualla Euroopassa se on kuitenkin jo menneisyyttä, ja järjestelmän mielekkyys kyseenalaistetaan myös Suomessa yhä useammin.

Maanpuolustuksen järjestämisen tasa-arvokysymyksiin pureudutaan tuoreessa teoksessa "Tasa-arvoinen turvallisuus" (Minerva).

Yksi kirjoittajista, Åbo Akademin tutkija Anders Ahlbäck pitää vain miehille pakollisen "yleisen" asevelvollisuuden jatkamista kaikkein huonoimpana vaihtoehtona. Ongelmana on, että se uusintaa toivottoman vanhentuneita käsityksiä miesten ja naisten fyysisistä eroista ja yhteiskunnallisista tehtävistä.

"Vaikka painotettaisiin fyysistä voimaa ja kestävyyttä, soveltuvat monet naiset tosiasiassa paremmin asepalvelukseen kuin monet miehet. Nykyisellä aseteknologialla fyysinen voima on vieläpä entistä vähämerkityksellisempi."

Ahlbäckin mukaan armeijoiden ammattimaistaminen voi puolestaan johtaa sotilaskulttuurin lisääntyvään hypermaskuliinisuuteen huolimatta yksittäisistä naissotilaista ja -upseereista. Kun palvelukseen ei saada vapaaehtoisuuden kautta tarpeeksi naisia, pitäisi koko järjestelmä miettiä uusiksi.

Asevelvollisuudesta pitäisi Ahlbäckin mielestä tehdä nykyistä laajempi ja monipuolisempi 2000-luvun kansalaisvelvollisuus. Siinä opeteltaisiin suoriutumista paitsi perinteisistä sotilaallisista tehtävistä, myös esimeriksi ympäristökatastrofeista, humanitäärisistä kriiseistä ja pakolaiskatastrofeista. Tällöin jokaiselle nuorelle kansalaiselle löytyisi tehtävää, tutkija katsoo.

"Se tulee kalliiksi, mutta kaikki sijoitukset tulevaisuuteen maksavat."

Ahlbäck huomauttaa, että vaikka asevelvollisuus pelasti Suomen viime sodissa, on sillä synkkä historiansa. Koko järjestelmä luotiin Preussissa 1800-luvun alkupuolella Napoleonin sotajoukkojen nitistämiseksi.

Seuraamuksena oli, että eurooppalaiset yhteiskunnat militarisoituivat ja naisten ja miesten välinen sosiaalinen kuilu kasvoi. Asevelvollisuudesta tuli väline kurinalaistaa ja motivoida miehiä sotimaan massa-armeijoissa.

"Se mahdollisti kaksi maailmansotaa, jossa valtiollista väkivaltaa harjoitettiin mittakaavassa jota aiemmin ei olisi voitu kuvitellakaan", Ahlbäck muistuttaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi