Tutkija: Naispresidenttiys hidastaa tasa-arvon toteutumista Suomessa

karkku. Naispresidenttiys on Suomessa kääntynyt jossakin määrin tasa-arvoasiaa vastaan, sanoo tutkija Jaana Kuusipalo.

"Ajatellaan, että tasa-arvokysymys on ratkaistu, koska presidentti on nainen. Tuudittaudutaan siihen, ettei tasa-arvon eteen tarvitse tehdä enää mitään", Kuusipalo kertoo. Hän on naistutkimuksen lehtori Jyväskylän yliopistossa.

Naiset rajataan hänen mukaansa yhä politiikassa tietyille alueille: sosiaalipolitiikkaan, opetukseen ja kulttuuriin.

"Jos naiset pysyvät näillä aloilla, ura etenee. Jos he pyrkivät miehisimmille alueille kuten talouspolitiikkaan, tulee ongelmia."

Tämä käy ilmi Kuusipalon tutkimuksesta, johon hän haastatteli Esko Ahon (kesk) ja Harri Holkerin (kok) hallitusten 14 naisministeriä vuonna 1994.

Kuusipalon artikkeli Nainen poliitikkona ja poliitikko naisena: Politiikan sukupuolittuminen Suomessa julkaistiin torstaina kirjassa Sukupuolen politiikka. Naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa.

Tilanne ei ole tutkijan mukaan muuttunut.

"Hallituksen vaikutusvaltaisimmat ministerit, esimerkiksi ensimmäinen valtiovarainministeri, ovat miehiä. Eikä tuponeuvotteluissa ole naisia. Siellä ukkokööri istuu, kun muuttoavustuksia pohditaan."

Perinteinen mies-nais-asetelma on Kuusipalon mukaan kuitenkin jonkin verran halkeillut: erityisesti ulkopolitiikassa naisia on yhä tärkeämmissä asemissa.

Tutkimus kertoo, että politiikan arki herättää naiset tasa-arvopulaan. Moni naisministeri kääntyi naiskiintiöiden kannalle, vaikka oli ensin pitänyt niitä tarpeettomina.

"He uskoivat pärjäävänsä, kun tekevät työnsä hyvin. Mielipiteet muuttuivat, kun he törmäsivät sukupuolirajoihin urallaan."

Suurin osa haastatelluista kannatti naiskiintiöitä politiikassa, koska ne muun muassa estävät miehiä valitsemasta "kuppikuntaisesti toisiaan".

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi