Tutkija: Väkivalta kouluissa voidaan estää ilmapiiriä muuttamalla

Washington. Miksi murrosikäinen nuori hyökkää omaan kouluunsa ja tappaa niin monta kuin suinkin ehtii ja sitten vielä itsensäkin?

Usein vastaukset ovat kipeitä: nuorta on kiusattu tai hän on tuntenut muuten tulleensa hylätyksi, kertoo houstonilainen psykiatrian professori Stuart W. Twemlow.

Twemlow on auttanut Yhdysvaltain liittovaltion poliisia FBI:ta ymmärtämään amerikkalaisia kouluampumisia.

Torstaina texasilaisen Baylor College of Medicine -korkeakoulun professori yrittää auttaa suomalaisia ymmärtämään omia kouluampumisiaan opetusministeriön ja Helsingin Sanomien seminaarissa. Aiheena on koulujen turvallisuus.

Twemlow naurahtaa ajatukselle, että hän toisi mukanaan opaskirjan, jonka lukemalla suomalaiset voisivat välttää Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tragediat.

Hän sanoo, että murhat ja varsinkin koulusurmat ovat niin harvinaisia, ettei niitä voi millään varmuudella ennakoida. Vaikka tekoja on ollut liiaksikin asti, Yhdysvalloissa kymmeniä, niistä kertynyt tieto on vajavaista, "vaikutelmallista".

Hyvin monella on väkivaltaisia fantasioita tai mielenterveysongelmia, mutta harvoin ne purkautuvat henkirikoksina. Esimerkiksi Suomessa tehdään vuosittain kolme henkirikosta 100 000:ta asukasta kohti.

Amerikkalaisissa tutkimuksissa on huomattu, että koulusurmaaja on usein ollut aivan tavallinen tai hyväkin oppilas. Hän on usein tavallisesta perheestä, eikä viinan ja huumeiden kanssa ole ollut ongelmia.

Toisaalta surmaaja on usein vihjannut tulevasta teostaan. Ongelma on, ettei vihjeitä ole luettu oikein tai ajoissa.

Twemlowin mukaan jokaista psykiatrisen hoidon tarpeessa olevaa lasta ei voida ikinä auttaa. Yhteen asiaan voidaan kuitenkin puuttua: koulun "ilmastoon" eli ilmapiiriin, joka on harmillisen usein otollinen kiusaamiselle.

"On mahdollista muuttaa koulun ilmasto sellaiseksi, ettei väkivaltaa tapahdu", asiaa teoreettisesti tutkinut ja käytännön elämässä useissa maissa testannut Twemlow kertoo.

Hänen mukaansa ilmaston muuttaminen on aikaa vievää, mutta melko halpaa. Koulun on otettava härkää sarvista, tunnustettava ongelmansa ja puututtava nollatoleranssilla kiusaaja–uhri–sivustaseuraaja-asetelmiin ennen kuin niistä tulee tragedioita.

Päämääränä on arvioida meneillään olevat valtataistelut ja laatia ohjelma niiden kitkemiseksi.

"On pystyttävä puhumaan asioista, joista yleensä vaietaan. Kuten opettajien harjoittamasta kiusaamisesta, se on huomattavan yleistä."

Twemlow ja Frank Sacco julkaisivat kesällä kirjan Why School Anti-Bullying Programs Don't Work. Se setvii, miksi kiusaamisen lopettamisohjelmat usein epäonnistuvat.

Perusongelma on, että valmista mallia koulukiusaamisen kitkemiseen ei ole. Twemlowin mukaan Norjassa melko hyvin toiminut ohjelma epäonnistui täysin Yhdysvalloissa.

Myös jokaisella koululla on omat erityispiirteensä.

Viime vuosina vanhan ongelman ohelle on tullut netissä tapahtuva kiusaaminen.

Vaikkei kiusaamisen vastaisilla ohjelmilla pystyttäisi kitkemään yhtään koulusurmaa, niistä olisi valtavasti hyötyä muutenkin. Lasten oppiminen häiriytyy turvattomassa kouluyhteisössä.

"Kuten tupakka tai aids, kiusaaminen on terveydellinen ja koulutuksellinen epidemia, joka on uhka lastemme mielenterveydelle ja oppimiselle", todetaan Twemlowin BackOffBully.com-verkkosivulla.

Äärimmäisessä tapauksessa kiusaajia tai koko koulua odottaa kiusatun kosto tai syyllisyys kiusatun itsemurhasta.

"Mikään ei ole tuhoisampaa ihmisen mielelle kuin tulla nöyryytetyksi ja pilkatuksi vertaisryhmänsä edessä. Mikään toinen hyökkäys verrattuna nöyryytykseen tai pilkkaan ei aiheuta samanlaista itsemurhaan tai henkirikokseen johtavaa raivoa."  

Kutsuseminaarissa puhuu myös FBI:n asiantuntija Mary Elle O'Toole, jonka tutkimus The School Shooter on osoitteessa: www.fbi.gov/publications/school/school2.pdf. Perjantaina asiantuntijat esiintyvät opetusministeriön, HS:n ja Pelastakaa lapset -järjestön avoimessa seminaarissa Marina Congress Centerissä Helsingissä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi