Tutkija ei tekisi erikoisjärjestelyjä maahanmuuttajille

Helsinki. Voivatko naishoitajat hoitaa miespotilaita sairaaloissa? Pitäisikö tytöille ja pojille olla eri sisäänkäynnit kouluihin? Miten lasten päivähoito tulisi järjestää?

Muslimimaahanmuuttajien myötä myös Suomessa joudutaan tulevaisuudessa pohtimaan näitä kysymyksiä. Jotain on jo tapahtunut: muutamissa isojen kaupunkien uimahalleissa musliminaisille on järjestetty omat uintivuorot, jotta he eivät joutuisi rikkomaan uskontonsa siveellisyysvaatimuksia.

Helsingin yliopiston tutkija Marko Juntunen ei lähtisi myötäilemään vanhoillisen uskontulkinnan vaatimuksia. "Se tie ei johda mihinkään", Juntunen sanoo.

Sen sijaan hän aloittaisi avoimen keskustelun aiheesta.

Suomessa asuu yli 30 000 muslimia, jotka ovat moniin muihin maihin verrattuna varsin hajanaista joukkoa. Esimerkiksi Britannian muslimit ovat suureksi osaksi Intiasta ja Pakistanista, mutta meillä ei ole yhtään erityisen suurta etnistä ryhmää.

Huomattavaa sen sijaan on, että suomalaisista muslimeista runsaalla puolella on pakolaistausta.

"Minusta se on olennainen kysymys, että heidän historiansa täällä on lyhyt. Jos kotimaassa on väkivaltainen konflikti, se vaikuttaa ihmisten tapoihin ymmärtää politiikan ja uskonnon suhdetta", Juntunen sanoo.

Suomen muslimien alkuperämaat tunnetaan, mutta uskonnollisia tai poliittisia suuntauksia ei ole niinkään tutkittu. Hyödyllistä olisi esimerkiksi tietää, minkälaista keskustelua heidän joukossaan käydään ja onko uskonnon harjoittamisen yhteydessä epävirallisia toiminnan muotoja, jotka ovat ristiriidassa julkisen sanoman kanssa.

Esimerkiksi Britanniassa ja Hollannissa jotkin uskonnolliset yhteisöt voivat julkisuudessa kannattaa integroitumista, mutta julistaa täysin päinvastaista sanomaa suljettujen ovien takana.

Taustalla on parinkymmenen viime vuoden aikana noussut uusfundamentalistinen uskontulkinta. Varsinkin käännynnäiset ja toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat irtautuvat perinteisestä uskonnollisuudesta. Suomessa he ovat kuitenkin pieni ryhmä.

Vanhoillinen islam on ehkä yllättäen kaikista tehokkaimmin omaksunut monikulttuurisuudesta puhumisen.

Maallistunutta islamia kannattavien maahanmuuttajien näkökulmasta kehitys herättää pelkoja. Juntunen puhuu maahanmuuttajien sisäisistä jännitteistä. Kaikki eivät uskalla tuoda mielipiteitään julki.

Vakavin ulottuvuus on aiempaa jyrkempi sosiaalinen vastakkainasettelu. Suomalaisten muslimien sisäpiirissä keskustelua käydään muun muassa moniavioisuudesta, ja yhteisön jäsenet tarkkailevat toisiaan.

Osoittelun sijaan muslimiyhteisöihin pitäisi olla tiiviissä keskusteluyhteydessä, kuunnella ja saada heitä osallistumaan. Juntunen ei esimerkiksi pidä Suomen islamilaista puoluetta pahana asiana. Vaikka liike ei kannattaisikaan demokratiaa, osallistuminen yhteiseen keskusteluun on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ulkopuolelle jääminen.

Puolue on varoittanut Viroa mahdollisista tuhoisista iskuista, jos maa ei vedä joukkojaan pois Irakista. Voisiko Suomessakin tapahtua terrori-iskuja?

"Suomi ei ole poikkeuksellinen muihin maihin verrattuna; täälläkin seurataan kansainvälisiä virtauksia laidasta laitaan. Silti pidän sitä epätodennäköisenä."

"Toinen juttu on, onko täällä joku ryhmä, joka istuu ja suunnittelee iskua jonnekin muualle."

Juntunen ei yhdistäisi terrorismia yksiselitteisesti uskontoon vaan pitää sitä ensisijaisesti poliittisena toimintana, jonka tarkoituksena on hakea näkyvyyttä.

Väkivallasta ja terrorismista puhuminen on myös johtanut harhateille olennaisista kysymyksistä, kuten juuri vanhoillisen uskontulkinnan noususta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi