Tutkijat: Koulusurmaajan voi tunnistaa etukäteen

Mahdolliset kouluampujat voidaan löytää suurella varmuudella etukäteen, viestittävät Helsingissä vierailleet eurooppalaiset väkivaltatutkijat.

Surmaajien tunnistamista varten on valmiita työkaluja, mutta niitä ei jostakin syystä Suomessa käytetä.

"On uskomatonta, miten kaikki surmaajat toimivat samalla tavalla. Se johtuu matkimisesta: he viittaavat toisiinsa, joten heidän täytyy toimia niin", sanoo psykologian tohtori Jens Hoffmann.

Hänen mukaansa tekojen riski voidaankin arvioida tarkasti. "Se on kuin säätä ennustaisi."

Hoffmann kuuluu eurooppalaiseen uhka-arvioinnin ammattilaisten yhdistyksen hallitukseen (Association of European Threat Assessment Professionals, Aetap), jonka jäseniä kokoontui Helsinkiin sattumalta samalla viikolla, kun Kauhajoen surmatyöt tehtiin.

Hoffmann on tutkinut erityisesti kouluampumisia. Hänen mukaansa ampujat voidaan löytää, koska lähes kaikki matkivat aiempia verilöylyjä.

"Jos yhdessä maassa tapahtuu kouluampuminen, on suuri riski, että samassa maassa tapahtuu niitä lisää."

Hoffmann sanoo, että surmia voitaisiin ehkäistä perustamalla kouluihin toimintaryhmiä, jotka seuraisivat oppilaissa näkyviä tunnettuja vaaran merkkejä. Ryhmät olisivat myös yhteydessä sosiaaliviranomaisiin ja poliisiin.

Hoffmannin mukaan tiukka asevalvontakaan tuskin poistaisi koulusurmia, vaikka se vähentäisikin uhrien määrää. Saksassa on tapauksia, joissa nuoret ovat käyttäneet veitsiä ja muita kuin tuliaseita.

Aetap:n hallituksen jäsen, turvallisuuskouluttaja Totti Karpela harmittelee, että uhka-analyysin käsite on Suomessa niin tuntematon.

Hänen mukaansa maailmalta saisi valmiita ja toimivia työkaluja uhkien tunnistamiseen:

"On olemassa useita kaupallisia joko tietokonepohjaisia tai rasti ruutuun -järjestelmiä."

Karpelan mukaan Jokelan ja Kauhajoen tapausten jälkeen olisi syytä miettiä tarkkaan, pitäisikö analyysivälineitä ottaa käyttöön ja vaatisiko se lakien muuttamista.

Karpela pitää ongelmana, ettei uhka-analyysillä ole Suomessa virallista asemaa. Hän pelkääkin, että kynnys uhka-arvioinnin käyttöönottoon voi osoittautua liian suureksi.

"Se vaatii hirvittävän suuren muutoksen. Se vaatii eri organisaatioiden peruskoulutuksessa muutoksia ja paljon enemmän yhteistyötä kuin suurin osa nykyisistä organisaatioista tekee."

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi