Tutkijat tekisivät maaoravasta tikutakun

Suomalaisista biologian oppikirjoista voidaan hyvinkin lähivuosina opiskella myllikkään (rottalaji), termiittikaivajan (maasika) tai jurumin (muurahaiskarhu) elinoloja.

Nisäkkäiden nimistötoimikunta on juuri saanut päätökseen ehdotuksensa noin 3 500 maailmassa elävälle nisäkäslajille. Asiasta kertoi Savon Sanomat sunnuntaina.

Hankkeen pani alulle jo yli kymmenen vuotta sitten Metsäntutkimus­laitoksen professori Heikki Henttonen. Sittemmin kääntäjistä, biologeista ja nisäkästuntijoista koostuvan työryhmän puheenjohtajana on toiminut Ilkka Koivisto.

Henttonen korostaa, että työtä on tehty vapaaehtoisesti ja se on ollut hauskaa. Osa nimistä onkin kuin satukirjasta; tikutaku (maaorava), puikkija (sukeltaja-antilooppi) tai rillilenko (silmälasilentäväkoira).

"Jokainen ymmärtää miltä tikutaku näyttää. Pitää olla huumoria. Väärässä ovat ne, jotka luulevat että olemme joukko seniilejä ukkoja", Henttonen nauraa.

Vain tuhannella lajilla oli ennestään suomenkielinen nimi, mutta loogisuus mättää monen kohdalla.

"Myyrän tuhoista kertovassa jutussa saattaa olla maamyyrän kuva, vaikka se on hyönteissyöjä eikä edes myyrä." Uusi karjalankielestä tuleva nimi on kontiainen.

Nimistötoimikunnan ehdotukset ovat tieteellisen lajiluokituksen mukaisia. Muutoksia kaipaavat erityisesti jyrsijät. Pitkistä nimihirviöistä rakennettiin enintään kolmiosaisia yhdyssanoja.

Henttonen uskoo, että meteli syntyy, kun riistaeläimet valkohäntäpeura, kuusipeura ja saksanhirvi saisivat uudet, biologiaansa vastaavat nimet.

Nimilista julkistettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilla. Se täytyy hyväksyttää Kielitoimistolla sekä Suomen Nisäkästieteellisellä seuralla.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi