Tutkimus: Suomalaiset eivät ole tyytyväisiä arkeensa

Suomalaiset ovat tyytyväisiä elinympäristöönsä, mutta eivät elämänsä sisältöön, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tutkimus.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten hyvän elämän tekijät ovat tärkeysjärjestyksessä hyvä terveys, sujuva arki, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja mielekäs työ.

Harvan mielestä nämä kuitenkaan toteutuvat riittävän hyvin. Oikeudenmukaisuus, terveys ja turvallisuus sekä sujuva arki toteutuvat tärkeistä asioista huonoimmin. Tutkijat puhuvat kokemuksellisesta hyvinvointivajeesta.

"Ihmisten kokema hyvinvointi ei vastaa tilastollisten mittarien antamaa kuvaa maan eri osien tilanteesta", toteaa Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellström.

"Perinteisillä hyvinvoinnin mittareilla esimerkiksi maaseudulla menee kaupunkia heikommin. Mutta jos ihmisiltä kysytään suoraan, miten hyväksi he kokevat elämänsä, kuva muuttuu olennaisesti", hän selittää.

Keskimäärin varsin tyytyväisiä oltiin puolestaan fyysiseen elinympäristöön – esimerkiksi mahdollisuuteen nauttia luonnosta, palveluiden saatavuuteen, infrastruktuuriin ja elinympäristön harrastusmahdollisuuksiin.

Sujuva ja stressitön arki vaikuttavat toteutuvan sitä paremmin, mitä maaseutuvaltaisemmalla alueella ihmiset asuvat. Kulutussosiologi Riitta Nieminen-Sundellin mukaan kaupunkilaisuus onkin saavuttanut lakipisteensä ainakin suomalaisten asenteissa.

Sitran barometrissa kaupunki ja maaseutu näyttäytyvät suomalaisille silti yhtä vetovoimaisina. Muuttosuuntaan vaikuttaa asioiden tärkeysjärjestys. Kaupungin vetovoima koostuu työstä ja toimeentulosta, maaseudulle vetää puolestaan unelma hyvästä arjesta. Iso osa suomalaisista yhdistää molempien edut. Tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta kokee itsensä yhtä aikaa sekä kaupunkilaiseksi että maalaiseksi.

Sitran Maamerkit-barometriin vastasi reilut 1 600 yli 15-vuotiasta suomalaista helmikuun alkupuolella.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi