Tutkimus: Suomalaisilla marjoilla runsaasti terveysvaikutuksia

Suomalaiset syövät purkkikaupalla vitamiineja ja antioksidantteja pillereinä, mutta jättävät satoja miljoonia kiloja todellisia terveyspommeja metsiin. VTT on tutkinut suomalaisia marjoja yli 20 vuotta, ja tulosten myötä innostus vain kasvaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan lähes kaikista marjoista on hyötyä korkeaan verenpaineeseen. Mustikka ehkäisee tulehduksia ja vadelma, mansikka ja lakka korjaavat kolesteroliarvoja sekä tasapainottavat suoliston mikrobeja, kertoo dosentti Riitta Puupponen-Pimiä VTT:ltä.

Tummat marjat, kuten mustikka ja mustaherukka näyttävät tutkimusten mukaan jopa ehkäisevän diabetesta. Tätä tärkeää ominaisuutta on tutkittu tarkemmin Itä-Suomen yliopistossa ja tulokset julkaistaan lähiaikoina.

Tuloksia voi saada aikaan jo lyhyessäkin ajassa, jos marja-annokset ovat reiluja. Tässä tutkimuksessa marjoja syötiin vain kahdeksan viikkoa, mutta päiväannos oli 300 grammaa.

Näin suurta marja-annosta ei normaalioloissa päivittäin syödä, myöntää Puupponen-Pimiä. Tarkoituksena onkin jatkaa tutkimusta pienemmillä annoksilla, mutta pitemmällä seuranta-ajalla.

Suomen valoisan ja lyhyen suven aikana kasvavat marjat ovat ainutlaatuisia. Niissä hyödyllisten bioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat moninkertaisia esimerkiksi Etelä-Euroopan marjoihin verrattuna.

Näitä aineita ovat esimerkiksi erittäin tärkeät marjafenolit. Esimerkiksi mesimarjan, lakan ja vadelman uskotaan estävän jopa syöpäsolujen kasvua. Mustikan fenolit näyttävät ehkäisevän silmäsairauksia ja karpalon ja puolukan virtsatievaivoja, kertoo Puupponen-Pimiä.

Kansanlääkinnässä näihin vaikutuksiin on uskottu jo pitkään, mutta nyt Puupponen-Pimiä arvelee niiden johtavat uusiin sovelluksiin myös lääkkeissä.

Marjojen bakteereita tuhoava vaikutus on siinäkin mielessä verraton, koska se estää vain haitallisten bakteerien kasvua, mutta ei vaikuta hyödyllisiin maitohappobakteereihin.

Jotta marjoja voitaisiin tehokkaimmin hyödyntää myös lääkkeellisesti, on marjasoluja ryhdytty viljelemään soluviljelyssä. Näin marjabiomassaa saadaan tasalaatuisena ympäri vuoden. Tällaisessa biomassassa ei ole saasteita eikä torjunta-aineita, toteaa Puupponen-Pimiä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi