Tutkimus: Suomen nuoret ovat radikalisoituneet

Syy on koulussa, jossa ei opita yhteistä päätöksentekoa, sanoo tutkija.

Tampere. Suomalaiset nuoret ovat huomattavan paljon valmiimpia laittomaan toimintaan kuin runsaat kymmenen vuotta sitten.

Kun tuhansilta suomalaisilta 14-vuotiailta kysyttiin, ovatko he valmiita protestoimaan esimerkiksi taloja valtaamalla, katuja tukkimalla ja seinämaalauksia tekemällä, yhdeksän prosenttia vastasi "kyllä varmasti" tai "luultavasti".

Se on selvästi enemmän kuin missään naapurimaassa. Vuonna 1999 luku oli vielä kolme prosenttia, millä Suomi oli Euroopan häntäpäässä. Nousu on ollut kova, tutkimuksessa puhutaan jopa nuorten radikalisoitumisesta.

Silmiinpistävää on, että vastaavaa asenteiden kehitystä on tapahtunut myös Britanniassa, Kreikassa ja muutamassa Itä-Euroopan maassa, joissa on viime aikoina ollut erilaisia levottomuuksia.

Asia käy ilmi Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa aineistona käytetään Eurooppaa kattavaa koulututkimusta. Se tullaan julkaisemaan pian Nuorisotutkimus-lehdessä.

"Minua hätkähdytti se, että nuoriso ei enää välttämättä olekaan kilttiä", sanoo dosentti Sakari Suutarinen. Hän teki tutkimuksen dosentti Kari Törmäkankaan kanssa.

"Koulukeskustelu on keskittynyt siihen, että ollaan hyviä Pisa-tutkimuksessa ja että meillä on hyvä koulu. Nämä tutkimukset ovat tuottaneet ihan muita tietoja kuten laittoman toiminnan suosion kasvu", hän sanoo.

Tutkimuksessa nousi esiin myös, että nuorten keskuudessa maahanmuuttajakriittisyys on kasvussa. Koko Euroopassa vain Britannia, Kreikka, Itävalta ja Alankomaat olivat tässä Suomea edellä.

Kiinnostavaa on se, että Suomessa maahanmuuttajakriittiset nuoret suhtautuivat väkivallan käyttöön myönteisimmin kaikista maista. Peräti 43 prosenttia heistä kiisti väitteen "poliittisen protestin ei tulisi koskaan olla väkivaltainen".

Sen sijaan kaikista suomalaisnuorista enemmistö (91%) suhtautuu väkivaltaan kielteisesti.

Mistä radikalisoituminen sitten johtuu? Tutkimus etsii vastauksia yllättävästä suunnasta: suomalaisesta koulusta.

Sen mukaan Suomen koulu voikin toimia radikaalin aktivismin kasvualustana. Näin siksi että demokratia puuttuu koulusta – oppilaat eivät voi vaikuttaa ja opettajasuhde on heikko. Näin on etenkin laittomaan toimintaan valmiiden nuorten kohdalla.

"Se pitää nähdä mielipiteenä, mutta se on perusteltu. Kun tarpeeksi kauan potkitaan päähän, tulee vastareaktio", Suutarinen sanoo.

Tutkimuksen mukaan useat ikäluokat eivät ole koulussa päässeet osallisiksi erilaisten mielipiteiden käsittelystä yhteisissä keskusteluissa ja kompromisseista kuten muualla Euroopassa.

"Se heikentää opettajien ja oppilaiden suhteita, jos opettajat ovat määrääjiä, eikä oppilaille luoda mahdollisuuksia olla yhdessä tekemässä sääntöjä ja koulutyön suunnittelua", Suutarinen sanoo

"Tämä on huima ero Suomen ja muun maailman välillä. Meillä on keskitytty tietoihin ja taitoihin ja ollaan tyytyväisiä kun niissä menestytään. Ei ymmärretä, että muitakin tavoitteita on. Tällainen voi johtaa sellaiseen toimintaan, jossa ihmisarvoa ei enää kunnioiteta."

Tämä voi olla yksi selitys sille, miksi laiton aktivismi nousee.

Millaisia ajatuksia juttu sinussa herätti? Kirjoita mielipidekirjoitus Nuorten Postiin hs.fi/nuortenposti.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi