lauantai 19.4.2014 | Pilvi, Pälvi  Onnittele e-kortilla

Tutkimus: Venäjä vakoilee yhä eniten poliittista tietoa

28.9.2008 23:00

Venäjän ulkomaantiedustelu on yhä keskittynyt politiikan ja sotilaallisten salaisuuksien vakoiluun. Idän tiedustelupalvelu ei siis olekaan paneutunut Venäjän taloudellisten intressien edistämiseen kuten aiemmin on luultu.

Tähän tulokseen tulee tutkija Matti Lauha raportissaan "Tiedustelu ja Venäjän intressit", jonka on kustantanut suojelupoliisi.

Lauha on suojelupoliisin entinen tilannekeskuspäivystäjä, joka on siirtynyt töihin puolustusministeriöön.

Raportin mukaan Venäjän vakoilun päätavoitteet maailmassa ovat enemmän strategisia eikä kyse niinkään ole taloudellisen vallan hankkimisesta.

Ulkopoliittinen päätöksentekokoneisto, asevoimat ja muut turvallisuuskoneistot ovat kohteina niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin, raportissa todetaan.

Tutkimus katsoo, että talouden ja teknologian vakoilussakin Venäjä pyrkii saamaan tietoa sotilasteollisuudessa käytettävistä keksinnöistä sekä talouspoliittisesta päätöksenteosta.

Venäjän vakoilun maantieteellisinä pääkohteina ovat sen länsirajan valtiot, Yhdysvallat ja Kanada sekä Aasiassa erityisesti Japani. Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto kohdisti paljon tiedusteluvoimaan Afrikkaan, mutta nyttemmin sieltä on vetäydytty kuten Etelä-Amerikastakin.

Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että Venäjän ulkomaantiedustelun (SRV) vuosien 2000–2007 päällikkö Sergei Lebedev oli hankkinut operatiivista työkokemusta sekä Yhdysvalloista että Euroopasta.

Kaikkein voimakkainta vakoilua Venäjä on kohdistanut Yhdysvaltain päätöksentekomekanismeihin tunkeutumalla erityisesti turvallisuuselimiin, raportissa todetaan.

Tiedustelun peitteenä eli kuorena Venäjä käyttää useimmiten suurlähetystöjä, edustustoja tai muita diplomaattista suojaa tarjoavia työpaikkoja. Raportin mukaan venäläisen vakoilijan tyypillisiä peiteammatteja ovat myös tutkija, toimittaja tai liikemies.

Raportti katsoo, että Venäjän tiedustelutoiminnan tukena ja peitteenä onkin "useita tutkimuslaitoksia ja yrityksiä".

Toinen Venäjän vakoilun erikoisuus on niin sanottu illegaalitoiminta, joka tarkoittaa kohdemaan kansalaisuuden luomista tai varastamista, tutkimuksessa todetaan.

Näitä illegaalivakoilijoita synnytetään pitkän ajan kuluessa ja käytetään kaikkein arkaluontoisimpiin tehtäviin kuten huippuvasikoiden kontakteina.

Diplomaatti on peitteenä kuitenkin yhä suosituin, sillä Supon johdon lehtilausuntojen mukaan Suomesta karkotetaan vuosittain kaksi kolme diplomaattia, joista ainakin osa vakoiluepäilyjen takia.

Julkisuuteen vakoilun vuoksi tehtyjä diplomaattikarkotuksia on kuitenkin tullut vain muutama vuosikymmenessä, mikä kertoo Supon kyvystä pitää tapaukset poliittisen eliitin tietona.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>