Tv-maksu nousee eurooppalaisen keskiarvon yläpuolelle

Tv-maksuun esitetty 14 euron korotus nostaa suomalaiskatsojilta perittävän maksun eurooppalaisen keskiarvon yläpuolelle. Tähän asti vuosimaksu on ollut eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa.

Ylen hallintoneuvosto esitti tiistaina, että tv-maksu nousee ensi vuonna 245 euroon. Viestintäministeri Suvi Lindén sanoi keskiviikkona olevansa tyytyväinen esitykseen.

"Korotus paikkaa Ylen budjettivajetta, johon jää kuitenkin 20 miljoonan euron aukko. Sen paikkaaminen jää operatiivisen johdon tehtäväksi", Lindén sanoi.

Lindén myöntää, että korotus voi tuntua nykyisessä taloustilanteessa kohtuullisen korkealta, mutta maksun nykytasoon verrattuna nousu on ministerin mukaan kohtuullinen.

Ylen budjettivajeen kuromiseksi kokonaan umpeen korotuksen pitäisi olla 10 prosentin luokkaa.

Mikäli hallitus hyväksyy esitetyn tv-maksun, nousee suomalaisten yleisradiopalveluista maksama hinta eurooppalaisen keskihinnan yläpuolelle.

Kalleinta tv:n katselu on tällä hetkellä Sveitsissä, jossa tv- ja radiolupa maksoi viime vuoden tietojen mukaan 311 euroa vuodessa. Halvimmalla katsojat pääsivät Belgiassa, jossa maksu oli 100 euroa.

Suomen ohitse vertailussa menivät Sveitsin ohella myös Tanska ja Itävalta. Tanskassa tv-maksu oli 298 euroa, Itävallassa 264 euroa vuonna 2009.

Ruotsissa tv-maksu jäi Suomea halvemmaksi 191 euroon. Britanniassa maksu oli 148 euroa.

Vertailu on tarkoitettu suuntaa antavaksi. Maksut muuttuvat vuosittain muun muassa valuuttakurssien ja maakohtaisten päätösten mukaan.

Luvut eivät ole myöskään yleisradioyhtiöiden kannalta vertailukelpoisia, sillä osassa maita yhtiöt saavat myös huomattavia mainostuloja. Näin on esimerkiksi Italiassa, jossa mainostulot kattavat yli kolmanneksen RAI:n budjetista. Huomattavia mainostuloja saavat myös Irlannissa, Itävallan ja Belgian yleisradioyhtiöt.

Ruotsissa ja Britanniassa mainostulojen osuus on ollut vähäisempi. Ruotsissa elokuun alussa voimaan tulleen uuden radio- ja tv-lain myötä SVT voi tehdä myös maksullista tuotesijoittelua ohjelmissaan.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi