Työnantajilta poistuu kansaneläkemaksu

Palkansaajakeskusjärjestöt yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja julkisen sektorin työnantajien kanssa ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan päässeet sopimukseen suurista sosiaaliturvan rahoitukseen ja työttömyysturvaan liittyvistä asioista.

Työnantajia piinannut kansaneläkemaksu poistuu. Työnantajat ovat arvostelleet sitä, että he rahoittavat perusturvaa valtion puolesta.

Työnantajien kansaneläkemaksu on yksityiseltä työnantajalta 0,8 prosenttia palkasta ja kuntatyönantajilta 1,8 prosenttia palkasta. Kyseessä on lähes miljardiluokan rahansiirto yrityksiltä valtiolle.

Kela-maksun poisto kytkettiin järjestöjen sopimuksella työeläkemaksun korotukseen. Työeläkemaksua sovittiin nostettavaksi 0,4 prosenttiyksikköä vuosittain vuodesta 2011 vuoteen 2014 eli yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä.

Korotus jaetaan puoliksi työnantajan ja palkansaajan kesken.

Korotusohjelma noudattaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) Helsingin Sanomissa tammikuussa esittämää ohjelmaa. Toimenpiteellä uskotaan olevan taloutta elvyttävä vaikutus.

Työnantajien Kela-maksun poiston kytkeminen työeläkejärjestelmän pitkän ajan maksusuunnitelmaan on ollut palkansaajajärjestöjen tavoitteena. Hallitusohjelman mukaan sopiminen asiasta kuuluu työmarkkinajärjestöille.

Työmarkkinaosapuolet antoivat painavan viestin sosiaaliturvaa uudistavalle Sata-komitealle.

Hallitus päättää keväällä, mitkä Sata-komitean ehdotuksista päätyvät laeiksi, mutta jos työmarkkinajärjestöjen tahto toteutuu, työttömyysturvan tasoon ja kestoon ei juuri tule heikennyksiä.

Sata-komitean ehdotus olisi mahdollistanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen jopa puoleen. Nyt sovittiin, että turva kestää edelleen 500 päivää.

Mahdollisuuksia saada työttömyyskorvausta jopa parannetaan. Työttömällä työnhakijalla on oikeus saada korvausta, jos hän on ollut palkkatyössä kahdeksan kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Nykyisin edellytetään kymmenen kuukauden palkkatyötä.

Palkansaajajärjestöt ja EK päätyivät siihen, että työttömien perusturvaa ei saa korottaa ilman ansiosidonnaisen turvan korottamista. Perusturvan ja ansioturvan kytkentä halutaan säilyttää.

Palkansaajajärjestöt joutuivat taipumaan työnantajille työttömyysputken alarajan nostamisessa. EK ja Sata-komitea haluavat, että alle 60-vuotiaat eivät enää pystyisi jäämään työttömyyden perusteella pysyvästi pois työelämästä.  Tämä  tuli järjestöjen neuvottelutulokseksi.

Työmarkkinaosapuolet pääsivät ratkaisuun myös vuorotteluvapaasta: järjestelmää voidaan jatkaa nykyisillä rahoitusosuuksilla.

Valtion osuus vuorottelukorvauksesta on ollut noin 45 prosenttia, työnantajien 38 prosenttia ja palkansaajajärjestöjen 17 prosenttia. EK on ollut vuorotteluvapaan suhteen kriittinen, mutta alistui sopimukseen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi