JUURI NYT ›

Uhkia nähdään nyt joka puolella

9.11.2008 5:00

Viranomaisten nollatoleranssi kaikkien koulu-uhkausten suhteen on järkevää ja perusteltua. Silti, kun kyse on nuorista ja jopa pienistä lapsista, on hankala tietää, missä kohti menee raja ja luisutaan ylireagoinnin puolelle.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen muistuttaa, että asian selvittäminen ja terveen järjen käyttö on aina säästävintä.

"Ei ole järkevää puuttua pikkupoikien pyssyleikkiin, jossa aseet ovat lelukaupassa myynnissä olevia kapineita – ollaan niistä sitten mitä mieltä tahansa. Kerrottuun uneen ei myöskään ole syytä lähteä höyryämään."

Sinkkosen mielestä suomalaiset ovat kansakuntana kollektiivisessa kriisissä.

"Ahdistuksen seurauksena tulee tämä tunne, että missä hyvänsä voi vaania jokin kauhea."

Erityisesti opettajilla tuntuu olevan hätä.

"Lievä traumaperäinen stressireaktio on varmasti kyseessä eli ollaan peloissaan omalla työpaikalla. Turvaton lapsi tarvitsisi kuitenkin aikuisen, joka sanoo, ettei ole mitään hätää."

Kun perhe joutuu äkkiarvaamatta viranomaissyyniin, järkytys on valtava. Myös Sinkkonen tuntee koulu-uhkauksiin liittyvän tapauksen, jossa perhe joutui myllytykseen viranomaisten ylireagoinnin tähden.

"Kyllä se masentaa, kun perheeseen tunkeudutaan arvioimaan. Siellä on lastensuojelua, poliisia, sosiaalitointa ja psykiatria liikkeellä tiheällä kammalla etsimässä kaikenlaista. Myös leimautumisen vaara on suuri."

Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliiton EOK:n toiminnanjohtajan Jarmo Juntusen mielestä yksilön oikeusturva viranomaisia vastaan on heikko. EOK on muutama vuosi sitten perustettu kansalaisten ja yritysten edunvalvontajärjestö Suomessa.

"Jos vaatii oikeuksiensa toteutumista, edessä on raskas prosessi. Meillä on ollut tutkittavana satoja tapauksia, jotka liittyvät koulunkäyntiin, ja näistä on tehty kanteluja eduskunnan oikeusasiamiehelle."

Juntunen muistuttaa, että tänä vuonna julkaistun Eurobarometrin mukaan 15 prosenttia suomalaisista on kokenut syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana.

Suomalaiset tiedostavat syrjinnän hyvin. Kaksi kolmesta sanoi tietävänsä oikeutensa, jos joutuisi syrjinnän kohteeksi. Muissa EU-maissa keskimäärin vain kolmannes oli selvillä oikeuksistaan.