Myös tietotekniikka työllistää ulkomaalaistaustaisia

Tietotekniikan erityisasiantuntijuudesta on tullut ulkomaalaistaustaisten seitsemänneksi yleisin ammatti, käy ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2006 työssäkäyntitilastosta. Kärjessä heillä olivat kuitenkin yhä perinteiset siivoojien, myyjien ja kuljettajien ammatit.

Myös rakennuksilla, ravintoloissa, varastoissa ja kaupassa työskentelevien äidinkieli oli usein muu kuin suomi tai ruotsi.

Ulkomaalaistaustaisia oli kaikista työllisistä 2,5 prosenttia eli lähes 59000. Heistä liki kymmenen prosenttia oli yrittäjiä. Venäjän-, viron- ja englanninkieliset olivat suurimmat ryhmät.

Kun katsotaan eri ammattiryhmiä, suhteellisesti eniten eli yli 15 prosenttia ulkomaalaistaustaisia löytyi kielentutkijoiden, kääntäjien ja tulkkien joukosta.

Kymmenkunta prosenttia ulkomaalaistaustaisia oli myös esimerkiksi huolitsijoista ja tullaajista, yliopistojen lehtoreista ja yliassistenteista sekä tanssitaiteilijoista. Esimerkiksi Ruotsissa tanssitaitelijoista neljännes on ulkomaalaistaustaisia.

EU:hun 2004 liittyneiden valtioiden kansalaisia koskeneet rajoitukset pääsystä Suomen työmarkkinoille päättyivät vasta keväällä 2006.

Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaiden kansalaisten työllisyysaste kasvoi 42,3:sta 48,9:ään eli 6,6, prosenttiyksikköä 2000–2006, kun Suomen kansalaisilla se nousi 2,5 prosenttiyksikköä.

Suurista ulkomaalaisryhmistä parhaiten työllistyivät Hollannin, Romanian, Viron, Tanskan ja Britannian kansalaiset.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi