Ulkomaankouluja, Eurooppa-kouluja, Suomi-kouluja ja etäopintoja

Maailmalla asuvilla suomalaislapsilla on paikasta riippuen varsin vaihtelevia mahdollisuuksia opiskella muussa kuin maan paikallisessa tai kansainvälisessä koulussa.

Ulkomaankoulut ovat peruskouluja vastaavia ja suomalaista opetussuunnitelmaa noudattavia yksityisten kannatusyhdistysten ylläpitämiä kouluja. Ne ovat saaneet valtioneuvostolta ylläpitämisluvan ja sen myötä myös valtionavustusta. Ne voivat silti periä myös maksuja. Espanjan Aurinkorannikon koulussa lukuvuosimaksut ovat noin 2 000 euroa.

Tällaisia kouluja on nyt kahdeksan ja ne sijaitsevat Espanjan lisäksi Brysselissä (skandinaavinen koulu), Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa, Tartossa, Thaimaassa ja Papua-Uusi-Guineassa.

Tallinnassa on tarjolla jonkin verran myös lukion lähiopintoja, mutta niistä vastaa Hämeenlinnan aikuislukio.

Eurooppa-koulut ovat EU:n jäsenvaltioiden yhteisesti hallinnoimia kouluja, jotka on tarkoitettu lähinnä EU-virkailijoiden lapsille. Niissä on omat opetussuunnitelmansa, jotka poikkeavat suomalaisista.

Eurooppa-kouluja on yhteensä 13 esimerkiksi Luxemburgissa, Belgiassa, Hollannissa ja Britanniassa. Myös Helsinkiin tulee Eurooppa-koulu kemikaaliviraston takia.

Suomi-koulut eivät ole varsinaisia kouluja, vaan niissä annetaan suomen kielen ja kulttuurin täydentävää opetusta kerhoissa.

Kaikkiaan Suomi-kouluja on nyt 36 maassa yhteensä 143. Eniten niitä on Saksassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Opetushallitus myöntää avustusta kouluille, joissa opetusta annetaan yleensä kerran pari viikossa laulaen ja leikkien tai vähän virallisemmin.

Ylläpitäjä on useimmiten vanhempien perustama yhdistys, kirkollinen yhdistys tai paikallinen Suomi-seura.

Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu tarjoaa etäopetusta kaikissa peruskoulun lukuaineissa. Kotiperuskoulu toimii Kansanvalistusseuran etäopistossa opetusministeriön toimeksiannosta.

Virtuaaliopetusta on tarjolla myös Suomen Freenetissä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi