Uni- ja ahdistuslääkkeistä tuli maan tapa

Ahdistus- ja unilääkkeistä on tullut suomalaisille jokapäiväistä leipää. Ahdistuslääkkeitä, esimerkiksi Diapamia, käytti viime vuonna yli 190 000 ihmistä. Nukahtamislääkkeitä käytti sata tuhatta enemmän ja unilääkkeitä 70 000.

Siis: ahdistukseensa pillereitä popsii niin iso joukko ihmisiä, että se väkimäärältään vastaisi jokaista Turun ja Uudenkaupungin asukasta. Usein vuorotyöstä tai stressistä johtuviin nukahtamisvaikeuksiin lääkkeitä syö koko Tampereellinen ja siihen vielä puolet vantaalaisista päälle.

Useimmat uni- ja ahdistuslääkkeet ovat bentsodiatsepiineja, eli tuttavallisemmin bentsoja. Bentsodiatsepiinia määrätään helposti stressaantuneille, kiusatuille, aroille tai muuten arkielämän ahdistuksista kärsiville.

Se on kuitenkin voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine. Lääkkeitä valvova viranomainen Valvira on ohjeistanut, että koska lääkkeen käyttöön liittyy "vakavan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden ja väärinkäytön vaara", lääkäreiden tulisi määrätä bentsoja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Pisimmilläänkin bentsoreseptejä saisi kirjoittaa 4–12 viikoksi, minkä aikana siitä tulisi myös vieroittaa.

Käytännössä lääkärikunta antaa ohjeistukselle piut paut. Bentsoja määrätään vuosiksi ja vuosikymmeniksi.

Turun psykiatrisen klinikan professori Jarmo Hietala uskoo, että jopa 40 prosenttia bentsodiatsepiinien käytöstä on pitkäaikaiskäyttöä.

"Bentsodiatsepiinien kognitiiviset vaikutukset tunnetaan, mutta niitä noteerataan aika vähän", Hietala kertoo. Kognitiivisilla vaikutuksilla tarkoitetaan lähinnä sen haittoja: muistihäiriöitä, ajattelun hidastumista, lamaantumista.

"Lisäksi on tutkimuksissa osoitettu, että pitkäaikaisen käytön lopettaminen helpottaa lääkkeen käytöstä johtuvaa masentuneisuutta ja lamaannusta."

Hietala kuitenkin muistuttaa, että bentsot tulevat usealle ihan tarpeeseen, ja ne ovat tehokas lääke väliaikaisen ahdistuksen hoitoon.

Lisää aiheesta lauantain Helsingin Sanomissa

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi