Unitutkijat: Talvi- ja kesäajan vuorottelu haitaksi terveydelle

Ensi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirretään taas tunti taaksepäin, kun kesäaika päättyy.

Alituisessa kellojen siirtelyssä ei ole järkeä. Päinvastoin, se näyttää olevan haitallista terveydelle, sanovat Kansanterveyslaitoksen unitutkijat Tuuli Lahti ja Timo Partonen.

Kesäajan vaikutusta ihmisen terveyteen ei ole aikaisemmin tutkittu. Sen sijaan on läjäpäin tietoa sen vaikutuksesta talouteen, kuten liikenteeseen ja myyntiin.

Tuuli Lahden vastikään tarkastettu väitöskirja osoittaa, että yöuni häiriintyy terveillä ihmisillä useaksi vuorokaudeksi kellojen siirtämisen jälkeen. Lahti muistuttaa, että on yksilöllistä, miten pitkään väsymyksen tunne ja elimistön oireet siirtymän jälkeen jatkuvat.

Kansanterveyslaitoksen tutkimuksista kiinnostuttiin myös Saksassa, ja vastikään valmistuneen sikäläisen tutkimuksen tulokset ovat yhtäpitäviä.

Osa illanvirkuista ei koko kesäaikana toivu siitä, että aamulla pitää herätä tuntia aiemmin kuin normaalisti. Myös luonnostaan lyhytuniset kärsivät siitä, että kelloja siirretään keväällä tunti eteenpäin, jolloin muutenkin lyhyistä ja tehokkaista yöunista pitää vielä nipistää.

Kevään siirtymä rasittaa myös koululaisia ja pienten lasten vanhempia, jotka muutenkin nukkuvat liian vähän, Lahti sanoo.

Syksyn siirtymästä kärsivät puolestaan eniten aamuvirkut ja kaamosmasentujat. Aamuvirkut heräävät aamuvaloon niin kuin ennenkin, vaikka kellon mukaan pitäisi vielä nukkua tunti.

Kaamosmasennusta syksyn siirtymä voi vaikeuttaa toisella tavalla. Kaamosmasentujalla sisäinen vuorokausi on yleensä pidempi kuin terveillä.

Yön pidentyminen syksyllä saattaa vahvistaa taipumusta, masennuspotilaita tutkinut ja lääketieteen alalta väitellyt Partonen kertoo.

Uuden rytmin omaksuminen näyttääkin olevan tavallista vaikeampaa niin sanotuille vuodenaikaihmisille: niille, joiden ruokahalu kasvaa syksyn pimeässä, ja niille, joiden mieliala vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

Nuoret ja naiset näyttävät myös olevan muita hitaampia sopeutumaan aikasiirtymään.

Lahti huomauttaa, että Kansanterveyslaitoksen tutkimus tehtiin terveillä aikuisilla. Jos heilläkin yöuni häiriintyy oletettua voimakkaammin, miten sitten käy mielenterveysongelmaisten, joilla biologinen keskuskello toimii muutenkin jähmeästi, hän pohtii.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi