Uudistus on osin varovainen

Uutisanalyysi: Pääesikunta pelasi säästöesityksessään varman päälle. Silti muutama kysymysmerkki vielä jää, kirjoittaa HS:n kotimaan toimittaja Jarmo Huhtanen.

Armeijan keskiviikkona paljastetun uudistusesityksen suurin yllätys oli se, että se onnistuttiin pitämään niin hyvin salassa.

Vaikka kuuden joukko-osaston lakkauttamisesta nousi meteli, esitystä voi pitää osin jopa varovaisena. Isompaankin luutimiseen olisi ollut ainekset.

Perustellusti voidaan kysyä, miksi esimerkiksi Tykistöprikaati tai Lapin ilmatorjuntarykmentti eivät ole lakkautuslistalla.

Pääesikunnassa on ennakoitu etukäteen, mikä on poliittisesti mahdollista ja mikä tappioon johtavaa riidan haastoa. Poliittisia keskusteluja on käyty.

Maavoimien valmiusyhtymät Porin, Karjalan ja Kainuun prikaatit säilyvät odotetusti. Ne ovat tärkeiden operatiivisten joukkojen kouluttajia. Niihin on panostettu vuosien aikana satoja miljoonia euroja.

Samaan iskukykyiseen joukkoon kuuluvat myös Kaartin ja Utin jääkärirykmentit. Kaartin jääkäreiden toiminta vaatii erikoisosaamista. Santahaminassa koulutettavia sotilaita tarvitaan tärkeän uhkakuvan eli Helsinkiin kohdistuvan strategisen iskun torjuntaan.

Utissa taas koulutetaan maavoimien selvästi ammattimaisimpia sotilaita eli erikoisjääkäreitä. Sinne on myös sijoitettu kuljetushelikopterit.

Maavoimien lakkautuslistalla olevien Pohjois-Karjalan prikaatin, pioneerirykmentin ja Hämeen rykmentin sulkemisille löytyvät sotilaalliset perusteet.

Pohjois-Karjalan prikaatin kohtaloksi koitui se, että se kouluttaa tavallista jalkaväkeä, jota tarvitaan yhä vähemmän tulevaisuuden mekanisoidulla taistelukentällä.

Pioneerirykmentti ja huollon erikoisjoukko Hämeen rykmentti ovat molemmat aselajijoukko-osastoja, joiden toiminnot voidaan helposti siirtää muihin varuskuntiin.

Muutenkin itsenäisten aselajijoukko-osastojen aika alkaa olla ohi. Erikoisaselajien toiminnot halutaan liittää kiinteämmin osaksi muiden joukkojen toimintaa.

Tykistöprikaatin pelasti sulkemiselta ainakin osin se, että Pohjankankaan ampuma-alue on Etelä-Suomen tärkein ampumakenttä.

Lapin ilmatorjuntarykmentin säilyttämistä voidaan perustella ehkä pohjoisen pitkillä etäisyyksillä. Strategisesti tärkeän Lapin lennoston yhteydessä halutaan pitää jo valmiina ilmatorjuntaa.

Sodankylässä oleva jääkäriprikaati on taas merkittävä arktisen sodankäynnin osaamiskeskus. Lapissa pitää jo imagosyistä olla merkittävä varuskunta.

Ilmavoimat yhdistää Kauhavan lentosotakoulun Tikkakoskella toimivaan ilmasotakouluun. Lisäksi lakkautetaan yksi Hornet-lennosto.

Molemmille on perustelut.

Isot säästöt tulevat sieltä, missä on isot menot. Kahden erillisen ilmavoimien koulun ylläpito on kallista. Samoin Hornet-lennostojen.

Moni kuitenkin odotti, että lopetettava lennosto olisi ollut Siilinjärveltä operoiva Karjalan lennosto eikä Pirkkalassa toimiva Satakunnan lennosto.

Pirkkalan menetystä korvaa kuitenkin se, että siellä säilytetään täysi valmius Hornetien käyttöön.

Merivoimat lakkauttaa omat valmiusyhtymänsä eli Suomenlahden ja Saaristomeren meripuolustusalueet.

Jäljelle jäävien laivastojoukko-osaston ja rannikkojoukkojen toiminnan johto keskitetään entistä tiukemmin Turun esikuntaan. Näin toteutetaan yhtä puolustusvoimauudistuksen perusoppia eli johtotasojen määrän vähentämistä.

Merivoimiin kuuluvan Kotkan rannikkopataljoonan toiminnot siirtyvät Upinniemeen.

Yksikön säilyttämisellä olisi saattanut olla operatiivisia perusteita. Ne liittyvät lähinnä rannikolla olevien tutkien ja johtamiskeskusten toimintaan.

Uudenmaan prikaati säilyy, koska se on kielilain edellyttämä ruotsinkielinen joukko-osasto. Prikaatin lopettaminen olisi ollut poliittisesti mahdotonta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi