Uusi äidinkielen ylioppilaskoe ei parantanut poikien tuloksia

Sukupuolierot tuloksissa eivät tasoittuneetkaan uudistetun äidinkielen kokeen myötä. Etukäteen uumoiltiin, että tekstitaidon kokeen vaatimat lyhyehköt tuotokset suosisivat poikia, jotka eivät välttämättä jaksa kirjoittaa pitkiä aineita tai esseitä yhtä innokkaasti kuin tytöt.

"Metsään meni", kiteytti opetusneuvos Pirjo Sinko, ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen jäsen.

Viime keväänä ensimmäistä kertaa suoritetun uuden äidinkielen ylioppilaskokeen tuloksia ruodittiin keskiviikkona äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa Helsingissä. Paikalla oli lähes 300 opettajaa.

Yllättävimpänä tuloksista pidettiin juuri sitä, että "sukupuolitasoero" säilyi. Esimerkiksi laudaturiin ylsi kuusi prosenttia naisista ja kolme prosenttia miehistä. Hylättyjä oli 1,6 prosenttia naisista ja 3,6 prosenttia miehistä.

Huippusuorituksiin eli 114 pisteeseen yltäneistä seitsemästä ylioppilaasta viisi oli silti miehiä.

Uudessa kokeessa on kaksi osaa, joista toinen on entisenkaltainen essee. Uutuus on viiden tehtävän tekstitaidon koe, jossa eritellään asia- ja kaunokirjallisia tekstejä ja laaditaan niiden pohjalta lyhyehköjä kirjoituksia.

Kumpaankin on pakko osallistua ja kummankin tulos otetaan huomioon arvosanassa. Silti esseisiin erikoistunutkin voi pärjätä, sillä tekstitaidon kokeen nollatulos ei estä läpipääsyä.

"Nolla pistettä oli erittäin vaikea saada", Sinko vakuutti. Siihen "ylsi" 167 kokelasta.

Kaikkiaan kokeen vaatimustaso ei Singon mielestä ollut kovin kova. Myös sensoreille tehdyn kyselyn mukaan yleistaso oli vaatimaton.

Samaisen kyselyn mukaan koulujen erot olivat suuret ja saadun opetuksen määrä näkyi selvästi tuloksissa.

Äidinkielikin arvosteltiin nyt suhteellisesti, kun pisteharava oli tiheämpi kuin ennen. Laudatureita jaettiin vajaalle viidelle prosentille, ja hylättyjä oli 2,5 prosenttia.

Kaikkiin tehtäviin oli vastattu "aika mukavasti".

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi