Väitös: Kylmän sodan alussa Ruotsi mielsi Suomen itäpuskuriksi

Kylmän sodan alkuvuosina ruotsalaiset sotilaat mielsivät Suomen Ruotsin puolustuksen etumaastoksi ja viivytysalueeksi.

Puolustussuunnittelussa varauduttiin siihenkin, että sotatilanteessa Ruotsin ilmavoimat olisivat voineet pommittaa Suomessa olevia kohteita hidastaakseen neuvostojoukkojen etenemistä kohti Ruotsia. Asia selviää tänään tarkastettavasta filosofian maisteri Tapio Koskimiehen väitöskirjasta.

Ruotsalaiset eivät uskoneet, että suomalaiset kykenisivät kriisitilanteessa puolustautumaan tehokkaasti Neuvostoliittoa vastaan. Jopa suomalaisten halu siihen kyseenalaistettiin YYA-sopimuksen takia.

Jos Suomella oli tärkeä rooli Ruotsin puolustussuunnittelussa, länsivaltojen sotilaallisten suunnitelmien kannalta sen merkitys oli vähäinen.

Suomen oma sotilasjohto puolestaan tiesi hyvin, että maamme puolustuskyky oli jatkosodan jälkeen heikentynyt nopeasti. Sodan vaaraa pidettiin suurena 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Sotilaat koettivat saada myös poliittisen johdon ymmärtämään tilanteen vaarallisuuden.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi