Vaihtoehtomediaa siteerataan jo valtalehdissä

Pari kuukautta sitten internetiin perustettu vaihtoehtoinen uutissivusto Valtamedia.net on lyönyt itsensä varsin nopeasti läpi. Sivustoa on siteerattu useissa valtamediaa edustavissa uutisvälineissä ja sivujen kävijämäärät ovat kasvussa.

Valtamedian toimituskuntaan kuuluvaAleksi Lilleberg, 26, on kiusaantuneen oloinen, sillä hän ei ole ollenkaan varma siitä, onko haastattelun antaminen Helsingin Sanomille hyvä idea vai ei.

Hänen edustamansa nettisivusto uutisoi esimerkiksi talonvaltauksista, siirtolaisten kontrolloimisesta ja pätkätyöläisten oikeuksista.

Verkkosivuilla ei kerrota, ketkä julkaisua tekevät, eikä heitä ole aiemmin julkisuudessa nähty.

"Ensimmäiset haastattelupyynnöt olivatkin sellaisia, että antakaa nimiä, antakaa nimiä", Lilleberg kertoo.

Nyt aiemmista päätöksistä on päätetty vähän joustaa. Syy anonyymiyteen on ollut Lillebergin mukaan se, etteivät artikkelit ole kenenkään "omia", vaan ne edustavat koko toimittajakuntaa tai sen takana olevaa yhteiskunnallista liikettä.

Lisäksi suuri osa tekijöistä on ollut mukana monenlaisessa kansalaistoiminnassa. He eivät halua, että asiat henkilöityvät ja unohtuvat ihmisten taakse.

Lillebergistäkin saisi helposti leivottua jonkinlaisen "aktivistijulkkiksen", sen verran monessa hän on ollut mukana. Hän on ollut esimerkiksi valtaamassa taloja, prekariaatti-liikkeessä ja tänäkin vappuna järjestetyssä EuroMayday -tapahtumassa.

Verkkosivuja työkseenkin tekevän Lillebergin rooli painottuu Valtamedia-projektissa sivuston tekniseen toteutukseen. Julkaisua toimitetaan harrastuspohjalta, mutta suurin osa noin kymmenestä toimittajasta tienaa ainakin osan leivästään alan free-töillä, hän kertoo.

Valtamedia.net ei ole Lillebergin mukaan varsinainen vastalause oikealle valtamedialle, pikemminkin täydennys. Se perustettiin, koska yhteiskunnallisella liikkeellä ei ollut omaa mediaa ja jokainen liike ja järjestö tiedottivat sirpaleisesti omista toimistaan.

Lisäksi tekijät kokivat, että heidän sanomansa tulee valtalehdissä usein väärin ymmärretyksi niiden kysymyksenasettelujen vuoksi.

"Ja kun jotain tapahtuu, viimeinen sana jää aina niin sanotuille asiantuntijoille, kuten nuorisotutkijoille tai viranomaisille", Lilleberg kritisoi oikeaa valtamediaa.

Tilanne nähtiin hankalaksi myös lukijoiden kannalta, sillä vaihtoehtoista uutisointia ei saanut yhdestä paikasta eikä kovinkaan toimitettuna.

Nyt uutisointi rullaa jo mukavasti, ja lukijoiden määrä on noussut alun parista sadasta tuhanteen päivässä. Valtamedia on myös huomattu valtakunnan virallisissa uutistoimituksissa.

"Monet isot lehdet, kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Hufvudstadsbladet ovat jo siteeranneet meitä", Lilleberg kertoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että lukijamäärät hyppäsivät uudelleen vappuna EuroMaydayn jälkeen ja että tapahtumassa esitetyt vaateet esimerkiksi ilmaisesta joukkoliikenteestä saivat mukavasti huomiota.

Lillebergin mukaan nyt eletään varsin mielenkiintoisia aikoja verkkoviestintää ja yhteiskunnallista vaikuttamista ajatellen. Mahdollisuudet kehittyvät vikkelästi, ja esimerkiksi verkkoon helposti ladattavat videot voivat levitä hyvinkin nopeasti.

Hän itse innostui yhteiskunnallisesta toiminnasta tv-kuvan innoittamana.

"Katsoin uutisia vuonna 1999 ja näin, miten jotkut pysäyttivät WTO:n kokouksen Seattlessa. He saivat koko maailman kuuntelemaan. Se motivoi."

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi