Vain harva haluaa energiapihin valmistalon

Matalaenergiataloja kysytään Suomessa yhä vähän. Ostetuimman talomerkin Kastellin asiakkaista harva valitsee vain vähän lämpöä hukkaavan pientalon.

"Veikkaisin, että viidestä kymmeneen prosenttia kysyy sellaista", sanoo Kastellin tuotekehityksestä vastaava Heikki Hannila.

Kuvaavaa on, että jopa energiatehokkaisiin taloihin erikoistuneen talotehdas Planian myymistä taloista lähes puolet on normaaleja "tuhlaritaloja".

Kuitenkin sekä Kastellilla että Planialla säästötalojen kysyntä lisääntyy.

Kastellin tiettyjä malleja saa Hannilan mukaan muokattua matalaenergisiksi alimmillaan parin tuhannen euron lisärahalla. Joidenkin mallien matalataso vaatii budjetin kasvattamista yli 10 000 eurolla.

Helposti energiapiheiksi muuntuvat talot ovat pieni-ikkunaisia ja muodoltaan mahdollisimman lähellä kuutiota.

"Pallohan olisi tietysti paras muoto, mutta sellaisia taloja ei paljon rakenneta", vitsailee Jukka-talojen tuotekehityspäällikkö Reijo Alakärppä.

Jukka-taloilta varsinaista matalaenergiataloa saa aikaisintaan ensi vuonna, vaikka esimerkiksi Jättijukka-taloa mainostetaan matalaenergisenä. Alakärpän mukaan jotkut Jättijukat saavuttavat tason, toiset eivät.

Matalaan energiankulutukseen vaikuttavat rakennuksen muoto, ikkunapinta-ala, ilmanvaihdon talteenoton hyötysuhde ja tiiviys. Lopulta energiapihiyden ratkaisee kirvesmiehen huolellisuus, Hannila sanoo.

Ympäristöministeriö tiukentaa rakentamismääräyksiä selvästi vuoden 2010 alusta. Esimerkiksi Jukka-taloille esitetyt vaatimukset tarkoittavat talojen piirtämistä uudenmallisiksi, sillä pelkkä eristeiden lihottaminen ei riitä.

Talotehtaat toivovat, että valtiovalta keskittyisi energiatalkoissaan enemmän jo lämmitysmuotoon kuin eristämiseen, esimerkiksi tukemalla maalämmön hankintaa.

Hannilan mukaan eristämisen kustannukset nousevat nyt määräysten tiukentuessa selvästi nopeammin kuin niistä saatava hyöty.

Espoolainen Toni Heiskanen kävi tyttöystävänsä kanssa valitsemassa talopakettia "mikä eniten silmää miellyttää"-periaatteella.

Energia-asioista Heiskanen ei sanojensa mukaan juuri ymmärrä, mutta kun hän tietää isänsä mittavat sähkölaskut, hän valitsi maalämmön.

Myös ilmanvaihtokone on hyötysuhteeltaan normaalia parempi, valistaa perustukset rakentanut koulukaveri Jere Nissinen.

Näin talon energiatehokkuudeksi tulee C-luokka, pykälän parempi kuin nykytaloilla yleensä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi