Vain joka kolmas pitää lääkkeiden nettikauppaa laittomana

Vain joka kolmas suomalainen tietää, että lääkkeiden ostaminen internetistä on laitonta, ilmenee Apteekkarilehden Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Yksikään haastatelluista ei myöntänyt ostaneensa reseptilääkkeitä netistä, mutta reseptilääkkeiden laittomat maahantuontiyritykset ovat kuitenkin moninkertaistuneet. Tullin mukaan tätä lisääntymistä selittää pääasiassa netistä tilattujen potenssilääkkeiden vyöry.

Nettilääkkeiden turvallisuusriskit tunnistetaan jo aiempaa paremmin ja vain ani harva pitää nettikauppaa turvallisena tapana hankkia lääkkeitä. Kaksi kolmesta tietää jo, että netistä tilattu lääke paljastuu usein lääkeväärennökseksi. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä edellisessä kyselyssä nettikaupan riskit eivät olleet yhtä hyvin tiedossa.

Itsehoitolääkkeitä myöntää ostaneensa netistä noin puoli prosenttia suomalaisista ja luontaistuotteita ja rohdosvalmisteita pari prosenttia. Viisi prosenttia vastanneista arveli kuitenkin, että voisi ostaa lääkkeitäkin internetin kautta. Valtaosa eli 93 prosenttia suomalaisista ostaa kuitenkin lääkkeensä mieluiten apteekista.

Potenssilääkkeiden laiton tilaaminen netistä on lisännyt tuntuvasti lääkerikosten ja -rikkomusten määrää jo parin vuoden ajan ja tänä vuonna uhkaa syntyä uusi ennätys. Potenssilääkkeitä tilaavat Apteekkarilehden haastatteleman lentotullin johtajan Risto Sirolan mukaan etupäässä takametsien miehet. Houkutus tilata yhdellä kertaa omaa tarvetta enemmän on suuri ja osa tekee tilaamillaan pillereillä myös kauppaa.

Netistä potenssipillerin saa noin viidellä eurolla, kun apteekissa siitä joutuu maksamaan kaksin tai kolminkertaisen hinnan. Nettikauppaan houkuttelee myös asioinnin nimettömyys ja vaivattomuus. Suurin osa tilauksista päätyy kuitenkin tullin haaviin. Postitulli paljastaa tullin arvion mukaan noin 80 prosenttia netistä ostetuista lääkkeistä.

Potenssilääkkeiden lisäksi netistä tilataan mm. laihdutuslääkkeitä, kaljuuntumisenestolääkkeitä sekä psyykenlääkkeitä. Viime vuosina kiinnostusta ovat herättäneet yhä enemmän myös dopingaineet. Viime vuonna postitulli paljasti viitisenkymmentä lievää dopingrikosta.

Laittomasta lääketuonnista kiinnijääneiden kestoselitys on, että he eivät tienneet nettikaupan olevan laitonta. Pienenkin pillerimäärän tilauksesta voi kuitenkin rapsahtaa sakko. Jos on selvästi kyse tietämättömyydestä ja alle kymmenen pillerin tilauksesta, saattaa joskus huomautuskin riittää. Yli kymmenen potenssipillerin tuontiyritys katsotaan vakavaksi ja rikos siirtyy esitutkintaan ja mahdollisesti syytteeseen, selvittää Sirola Apteekkarilehdessä.

Vaikka suurin osa nettilääkkeiden tilaajista jääkin kiinni, nettimyyjiä ei saada vastuuseen käytännössä koskaan. Tilannetta vaikeuttaa eri maiden toisistaan poikkeava lainsäädäntö. Kauppiaat eivät kerro nettisivullaan suoraan, että lääkkeiden nettikauppa on useimmissa maissa laitonta tai tiukasti säädeltyä. Sen sijaan monilla sivuilla taataan uusi lääkelähetys, jos ensimmäinen jää tullin haaviin.

Valtaosa lääkelähetyksistä tulee EU-maiden ulkopuolelta niin sanotuista kolmansista maista. Lääkkeiden alkuperämaita ovat mm. Intia, Etelä-Afrikka ja Israel, vaikka kauppiaiden tilausosoitteet ovat useimmiten Euroopassa.

Apteekkarilehden Taloustutkimuksella teettämä haastattelututkimus toteutettiin 29.5–1.6. Tutkimukseen vastasi 1 006 suomalaista, jotka olivat iältään 15–79-vuotiaita.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi