Vanhemmat valittavat kouluista yhä herkemmin

Katja Kuokkanen
Helsingin Sanomat

Vanhemmat valittivat Etelä-Suomen lääninhallitukseen peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen toimista viime vuonna kolmesataa kertaa.

Valitusten määrä on Etelä-Suomessa kasvanut lähes kymmenkertaiseksi siitä, kun uusi perusopetuslaki antoi 1998 vanhemmille valitusoikeuden.

Eniten valituksia kirvoittaa oppilaaksi ottaminen ja erityisopetukseen ottaminen tai siinä pitäminen.

Valitusten lisäksi kouluista voi jättää kanteluita. Niiden määrä on yleensä pysynyt alle sadassa. Yleisimmät syyt kanteluihin ovat opetusjärjestelyt, hallintomenettely, puutteet kodin ja koulun yhteistyössä sekä viranhaltijan käytös tai menettely.

Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Maritta Castrén ohjaisi vanhempia selvittämään kiistat ensisijaisesti opettajien tai rehtorin kanssa.

"Joissakin tapauksissa huoltajien aktiivisuus voi häiritä koulutyöskentelyä melkoisesti", Castrén huomauttaa.

Länsi-Suomessa kanteluiden huippuvuosi oli 2007, jolloin niitä jätettiin 101. Länsi-Suomi on toinen maan suurista valitusten ja kanteluiden käsittelijöistä.

Kodin ja koulun yhteistyössä on Länsi-Suomen lääninhallituksen ylitarkastajan Pirkko Laineen mukaan usein ollut vakavia ongelmia.

Koulun kurinpitokeinojen riittämättömyys on myös ollut esillä. "Huoltajat ovat yhä aktiivisempia vaatimaan lastensa oikeutta", Laine arvioi.

"Koulun auktoriteetti on murentunut", sanoo Suomen vanhempainliiton edustajiston ja Helsingin alueyhdistyksen Helvaryn puheenjohtaja Tuija Tikkanen, itse äiti ja opettaja. "Ennen ei olisi tullut mieleenkään, että opettajalle voisi puhua epäkohteliaasti."

Kiistassa kohtaavat Tikkasen mukaan kaksi lapsen asian asiantuntijaa: vanhempi ja opettaja.

"Siksi tarvitaan uudenlaista yhteistyötä lapsen hyödyksi", Tikkanen pohtii. Ratkaisu voisi olla koulujen johtokuntien uudistaminen.

Tikkasen malli on, että johtokunta laatisi kodin ja koulun yhteistyölle laatukriteerit.

Joissakin kunnissa käytössä olevista poliittisista nimityksistä olisi luovuttava.

Nyt monissa kunnissa ei ole johtokuntia, eikä monissa kouluissa vanhempainyhdistyksiä.

"Koulun tukiverkosto on hahmottumaton. Kuntien pitäisi osoittaa johtokunnille, että ne voivat ottaa selkeän roolin yhteistyön kehittämisessä."

Johtokunnat voisivat miettiä kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt, jotka pitäisi kirjata lukuvuosisuunnitelmaan, hän kaavailee.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi