27.6.2009 7:20 | Päivitetty: 27.6.2009 14:33
Viipuri. Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan (noin 1510 1557) patsas paljastettiin lauantaina Viipurissa. Teos on Pietari–Paavalin kirkon edustalla.
Patsas on kopio Emil Wikströmin patsaasta, joka asetettiin Viipurin tuomiokirkon edustalle vuonna 1908.
Talvisodan lopulla maaliskuussa 1940 suomalaiset kuljettivat muistomerkin pronssiosat turvaan. Tämän jälkeen pronssiosat katosivat, ja sodan jälkeen venäläiset purkivat patsaan graniittijalustan.
Uuden muistomerkin jalusta on veistetty Kamenogorskissa, entisessä Antreassa. Patsaan kauluskivenä on alkuperäinen, osin vaurioitunut Wikströmin suunnittelema kivi. Muistomerkissä lukee suomeksi ja venäjäksi Raamatun sanat "Autuaita ovat rauhantekijät". Lisäksi muistomerkin vieressä olevassa taulussa kerrotaan Agricolasta sekä muistomerkistä ja sen historiasta suomeksi, venäjäksi ja ruotsiksi.
Kirkon uudistajanakin tunnettu Mikael Agricola kuoli huhtikuussa 1557 palatessaan Venäjältä rauhanneuvottelumatkalta. Hänet on todennäköisesti haudattu Viipuriin.
Eräiden arvelujen mukaan hautapaikka olisi Viipurin vanhan tuomiokirkon eli kaupunkikirkon alueella. Tällä haavaa vanhan tuomiokirkon alue on rauniona. Viime vuosina on herännyt ajatus kirkon arkeologisesta tutkimuksesta ja muurien restauroinnista.
Kivinen kaupunkikirkko rakennettiin 1430 1440-luvuilla, ja Viipurin hiippakunnan tuomiokirkko siitä tuli seuraavalla vuosisadalla.
Merkittävä etappi kirkon historiassa oli myös vuosi 1710, jolloin tsaari Pietari Suuren joukot valloittivat Viipurin.
Tämän jälkeen kirkko oli vuoroin ortodoksinen kirkko, varastorakennus ja luterilainen kirkko.
Helmikuussa 1940 rakennus tuhoutui ilmapommitusten aiheuttamassa tulipalossa niin, että vain seinämuurit jäivät pystyyn.
Talvisodan jälkeen kirkko vähitellen rappeutui, sillä Neuvostoliiton aikana se ei herättänyt kiinnostusta.
Mikael Agricola -seura esittää, että kirkon ja sen ympäristön tutkimusta ja restaurointia varten aloitettaisiin kansainvälinen hanke.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi