Virhemarginaali kertoo - mitä?

Viime hetken päätökset näkyvät vaalituloksessa, eivät gallupissa

Eri laitosten tulokset samasta asiasta ovat erilaisia, eikä mikään tutkimus yleensä vastaa vaalitulosta. Miksi?

Vastaus jälkimmäiseen on helpompi. Tutkimus ei yritäkään kertoa muuta kuin mitä on kysytty: jos vaalit pidettäisiin nyt, ketä äänestäisitte?

Ihmisten mielipiteet voivat muuttua parissa päivässä, ja erityisesti viime hetken muutoksiin ennen vaaleja ei tutkimuksilla ehdi mukaan, sanoo TNS Gallupin yksikönjohtaja Juhani Pehkonen.

Jos ihmiset eivät ole kovasti asiaa miettineet, vastaus tulee selkäytimestä. Tämä näkyi hyvin alkusyksyn tutkimuksissa.

Eri laitosten tulosten erot johtuvat ensisijaisesti otokseen pujahtavasta sattumasta. Tästä ovat Pehkonen ja Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Hannu Ilkas samaa mieltä.

Sattumasta on kyse myös, kun tutkimukselle määritellään luottamusväli eli virhemarginaali. Se riippuu haastattelujen määrästä.

Yksinkertaisuuden vuoksi virhemarginaalin sanotaan kertovan, paljonko tutkimuksessa saadut prosenttiluvut poikkeavat kaikkien äänestysikäisten mielipiteistä. Mutta pohjimmaltaan virhemarginaali kertoo, paljonko tutkimuksen otos sattumien seurauksena poikkeaa kaikkien äänestysikäisten joukosta.

Virhemarginaaliin liittyy myös todennäköisyys, yleensä 95 prosenttia. Virhemarginaalin voisi määritellä näin: jos sama tutkimus voitaisiin tehdä loputtoman monta kertaa, tuloksiksi saaduista prosenttiluvuista 95 sadasta asettuisi virhemarginaalin sisään.

Virhemarginaali pätee myös eri tutkimuslaitosten välillä.

Jos yksi sai Tarja Halosen kannatukseksi 55 ja toinen 51 prosenttia, ja kummankin tutkimuksen virhemarginaali on plus/miinus kolme, tulosten virhemarginaalit menevät reilusti päällekkäin. Tuloksissa ei siis ole ristiriitaa - sattuman vaikutus vain on oikeasti näin suuri.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi