3.7.2008 0:12
BRYSSEL. Virolainen euroedustaja Marianne Mikko on tottunut tekemään uutisia.
Tarton yliopistossa journalismia opiskellut Mikko ehti tehdä toimittajan töitä 20 vuotta ennen kuin aloitti meppiuransa 2004.
Kesäkuussa Mikosta itsestään tuli uutinen – iso ja huono sellainen.
Mikko oli kirjoittanut keväällä mietinnön, jossa hän pohti tiedotusvälineiden keskittymistä ja moniarvoisuutta.
Blogitkin Mikko mainitsi, muutamassa kappaleessa. Hyviä itseilmaisuun, mutta luotettavuudeltaan vajavaisia, kuului viesti tiivistettynä.
Bloggaajat raivostuivat.
Uutiseksi ympäri Eurooppaa nousi se, että EU on pakottamassa bloginpitäjät rekisteriin.
Mikosta tuli syntipukki.
"Rekisteröinnistä ei ollut mietinnössä mainintaa. Siinä puhutaan vain blogien 'vapaaehtoisesta luokittelusta'", Mikko ihmettelee kohua.
'Vapaaehtoinen luokittelu' tarkoittaa Mikon mukaan toivetta siitä, että bloggaajat kirjoittaisivat omalla nimellään.
Siitäkään EU ei ole säätämässä mitään lakia. Mikon oma-aloitemietintö on tarkoitettu keskustelunaloitukseksi.
"Blogeja ei ole aikaisemmin mainittu EU-tasolla – – Taisin sohaista arkaan paikkaan."
Mikko sanoo olevansa intohimoinen demokratian ja sananvapauden puolustaja. Ne eivät olleet itsestäänselvyyksiä Neuvosto-Virossa kasvaneille.
Entisenä toimittajana häntä huolestuttaa nuorison medialukutaito. Moni pitää blogeja yhtä luotettavina kuin journalististen periaatteiden mukaan toimitettuja sanomalehtiä.
Blogiin voi kuitenkin kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, nimellä tai nimimerkillä.
"Lukijoiden pitäisi osata kyseenalaistaa", sosialistiryhmään kuuluva Mikko sanoo.
Jos kommunismin aikana kasvamisesta oli jotain etua, niin ainakin se, että kaikkea tekstiä oppi epäilemään.
"Meidän piti lukea rivien välistä ja tulkita itse, mitä todella tapahtui."
Mikko pöllyttää toimittajia, jotka uutisoivat blogien pakkorekisteröinnistä viitsimättä perehtyä tosiasioihin.
"Eräs nuori ruotsalaistoimittaja ilmoitti suoraan, ettei ole edes tutustunut mietintööni."
Mikon mukaan bloggaaminen lisää kaikkea keskustelua, ja se on hyvä. Kolikon kääntöpuoli on se, että verkossa ei tiedä, kuka kirjoittaa ja miksi.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi