Vuoristossa on vaarallista lentää

Helikopterilla lentäminen vuoristossa on äärimmäisen vaarallista, jos näkyvyys on huono, arvioi puolustusvoimien helikopteripataljoonan entinen komentaja Ville Mantere. "Sumu tai sade on erittäin suuri riskitekijä, vaikka olisi kuinka hyvät laitteet", hän toteaa.

Suomalaisdiplomaattia kuljettaneen helikopterin katoamisalueella sää oli viikonloppuna juuri sateinen ja sumuinen.

Kadonnut helikopteri on venäläisvalmisteinen Mi-17. Se on Mantereen mukaan vanha, mutta oikein huollettuna ja oikein käytettynä erittäin luotettava helikopterityyppi.

Suomen puolustusvoimat on lentänyt sen rinnakkaistyypillä Mi-8:lla vuodesta 1972 ilman yhtään onnettomuutta tai moottorin pysähdystä, Mantere kertoo. Hän arvelee, ettei sisällissodasta kärsivässä Nepalissa ole yhtä hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi huoltaa koneita kuin Suomessa.

Mi-17:ää on Mantereen mukaan vaikea käsitellä etenkin raskaasti kuormattuna. Hän pitää 24:ää ihmistä melko isona kuormana.

Mantere arvioi, että kokenut miehistö todennäköisesti pystyy vuoristo-oloissakin tekemään onnistuneen pakkolaskun esimerkiksi, jos näkyvyys osoittautuu liian huonoksi lentämiseen. Pakkolaskuun liittyy omat riskinsä.

Jos helikopteri on tehnyt onnistuneen pakkolaskun lumirajan alapuolelle eikä kukaan ole pahoin loukkaantunut, matkustajilla ja miehistöllä on hyvät mahdollisuudet selviytyä pitkäänkin.

Näin arvioi vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson. Hän on matkaillut paljon Himalajalla ja kävi viime keväänä Kachenjunga-vuoren huipulla.

"Vuoristossa on myös kyliä, joten asutukseenkin voi törmätä", Gustafsson sanoo.

Viestiyhteyksien puuttumisen takia tiedon saaminen ulkomaailmaan voi kestää pitkään, vaikka paikalliset asukkaat olisivat löytäneet seurueen.

Gustafssonin mukaan maasto lumirajan alapuolella on sademetsätyyppistä. Päivälämpötila katoamisalueella oli viikonloppuna noin 20 astetta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi