Ajatko alas Helsingin taidemuseota, Janne Gallen-Kallela-Sirén?

Kulttuuri
 
Sami Kero / HS
Janne Gallen-Kallela-Sirén
Janne Gallen-Kallela-Sirén Kuva: Sami Kero / HS

Helsingin Sanomat tivasi Guggenheim-puuhamieheltä Janne Gallen-Kallela-Siréniltä hankkeseen liittyviä avoimia kysymyksiä.

Helsingin taidemuseon johtaja Gallen-Kallela-Sirén toimi Helsingin edustajana selvitystyössä, jonka Helsinki tilasi Guggenheimin säätiöltä. Selvityksessä suositellaan Guggenheimin museon perustamista Helsinkiin.

Ratkeavatko avoimet kysymykset? HS.fi julkaisee kaksi ja puoli tuntia kestäneestä haastattelusta muutamia otteita.

Museovirastosta ollaan irtisanomassa jopa neljäkymmentä työntekijää. Kahdeksan museota Kotkaniemestä Anjalan kartanoon pidetään suljettuna.

Miksi ajat Guggenheimin museota Helsinkiin tässä tilanteessa, Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallén-Kallela-Sirén?

"Hankkeessa on keskeistä myös se, että se loisi työpaikkoja museoalalle, matkailuun ja elinkeinoelämään."

Miksi vanhan rakennuksen uusiokäyttö ei kelpaa Guggenheimille?

"Helsingin taidemuseolla on jo pitkään ollut pyrkimys yhteen, näyttelytarkoituksiin luotuun tilaan, jolloin Tennispalatsista ja Meilahden kiinteistöstä voitaisiin luopua."

Mutta uusi tila ei nousisi Helsingin taidemuseolle, vaan Guggenheim Helsinki -museolle. Silti Tennispalatsista ja Meilahdesta luovuttaisiin tämän hankkeen toteutuessa. Ajatko alas omaa taidemuseotasi?

"Kaikki nykytoiminta jatkuu vähintään nykytasollaan. Meillä on 3 450 teosta eli 40 prosenttia kokoelmista esillä ympäri kaupunkia, missä ihmiset ovat. Kokoelmaamme nähtäisiin myös Guggenheim Helsingissä, koska olisimme osa samaa kaupunkikonsernia ja meillä olisi intiimi, läheinen yhteys."

Helsingin taidemuseon kansainväliset kiertonäyttelyt jätettäisiin kuitenkin Guggenheim Helsinki -museon järjestettäväksi, vaikka taidemuseolla on ollut komeita näyttelyitä Frida Kahlosta Yoko Onoon ja Andres Serranoon. Miksi antaisit tämän vallan ulkopuoliselle taholle?

"Päämäärä on kehittää Helsingin taide-elämää. Mainitsemiesi kaltaisia näyttelyitä tulisi varmasti myös Guggenheim Helsinkiin, joka olisi osa Helsingin kaupungin konsernia. Sitä pyörittäisi säätiö, jossa valta olisi Helsingillä. Guggenheimin säätiö ei tulisi omistamaan Helsingissä tonttia, rakennusta ja taidekokoelmaa."

Miksi riskit ovat vain Helsingillä ja säätiön saama tulovirta on ainoa varma asia?

"Aina kun museo-organisaatio pyytää lainaksi teoksia, näyttelyitä tai hankkii asiantuntijapalveluita, niin se kantaa itse riskin – yhteisnäyttelyissäkin omalta osaltaan. Niin myös nyt."

Väität, että museo edistäisi suomalaistaiteilijoiden näkyvyyttä ja tunnettuutta. Tapahtuiko näin Bilbaon baskitaiteilijoille?

"Ainakin Eduardo Chillida tuli entistä tunnetummaksi. Suomessa lähtökohta on parempi, koska Baskimaassa ei ole yhtä laaja-alaista ja dynaamista kuvataidekenttää."

Mihin perustat arvion yli puolesta miljoonasta kävijästä vuosittain? Opetus- ja kulttuuriministeriö ei sitä usko.

"En ole oikea ihminen kommentoimaan ministeriön arviota. Ennuste perustuu tutkimukseen, jonka teki Boston Consulting Group. Ennustetta tukee Helsingin tietokeskuksen oma arvio. Mitään vastakkaista tutkimustulosta en ole nähnyt."

Suuri yleisö voisi maksaakin selvityksen kaavailemat 12 euroa Picassosta Pollockiin -näyttelystä, mutta noinko massat ryntäisivät katsomaan Guggenheim-verkoston suurnäyttelyin 2000-luvulla esittelemiä Cai Guo-Qiangia, Rineke Dijkstraa tai David Smithiä?

"Näyttelyjen menestys ei riipu siitä, tunnistaako kävijä etukäteen taiteilijan nimen. Temppeliaukion kirkossa käy 500 000 matkailijaa eikä vain katsomassa uskonnollista sisältöä. Tennispalatsiin tullaan ainoastaan näyttelyn takia, ei arkkitehtuuriin, mutta nyt arkkitehtuurikin olisi osa pakettia. Kysymyksessä on kokonaisvaikutelma ja -elämys."

Yli kahden tunnin haastattelussa Gallen-Kallela-Sirén ohjaa osan kysymyksistä Helsingin kaupungin johdolle, lakimiehelle ja suunnitteluvirastolle vastattavaksi myöhemmin.

"Juridiset ja tekniset yksityiskohdat ovat tärkeitä, mutta keskustelusta puuttuu ylätaso. Se, että pyrimme edistämään taide-elämää ja koko yhteiskunnan mahdollisuuksia tulevaisuudessa"

Saammeko taas luennon Gutenbergin galakseista, verkostoitumisen hyödyistä ja visuaalisen lukutaidon merkityksestä?

"Kannattaa katsoa YouTuben video Gutenbergin galaksista. Se kertoo kuinka innostava asia Guggenheim on. Tekijät ovat todella nähneet vaivaa tämän taideteoksen eteen."

Lue lisää avoimia kysymyksiä ja Janne Gallen-Kallela-Sirénin vastauksia perjaintain kulttuurisivuilta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi