Esiintyvä taiteilija Anneli Saaristo sekä lauluntekijä, laulaja Timo Kiiskinen on palkittu Kullervo Linnan Säätiön palkinnolla menestyksekkäästä toiminnasta kotimaisen viihdemusiikin alalla.

Molemmat saivat 4 200 euroa. Vuosittain myönnettävät palkinnot jaettiin torstaina Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n tiloissa Helsingissä.

Palkintojenjakopäivänä Kullervo Linnan syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

"Palkitut ovat pintaa syvemmälle pyrkiviä taiteilijoita, joiden tuotanto tuo kestävää sisältöä suomalaisen iskelmä- ja tanssimusiikin elinvoimaiseen repertoaariin", sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Kauhanen.

Anneli Saaristo (s. 1949 Jokioinen) on musikaalisen työläisperheen tytär, joka lauloi lapsuutensa ja nuoruutensa koulujuhlissa ja palokuntien iltamissa. Tie vei parikymppisenä tanssikeikoille pitkin Länsi-Suomea. 1970-luvun loppupuolella Saaristo pääsi laulamaan levylle asti ajan suosittuja iskelmiä, kuten Kesän lapsi, Syysunelma ja Venezuela.

Eurovision laulukilpailussa Saaristo edusti Suomea 1989 kappaleella La dolce vita, joka ylsi Lausannessa seitsemänneksi. Vuonna 2009 Saaristo lauloi 40-vuotistaiteilijajuhlaansa Finlandia-talossa ja Tampere-talolla.

Timo Kiiskinen (s. 1963 Haukivuori) kuunteli lapsena ahkerasti radiota pitäen yhtä lailla Peltoniemen Hintriikin surumarssista kuin Elviksestä tai Black Sabbathista. Seurasi bändivuosia latinalaisamerikkalaisen musiikin ja bluesin parissa.

Useita omia soololevyjä julkaissut Kiiskinen on kirjoittanut esimerkiksi Sami Saaren Ainutkertaisen (1996), Samuli Edelmannin Sinisen soinnun (2001) ja Kuunkuiskaajien Työlki ellää -euroviisun (2010).

Kullervo Linnan säätiön palkintoa on jaettu vuodesta 1989 lähtien.

Vuonna 1987 kuollut säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiön tarkoituksena on edistää iskelmä- ja tanssimusiikin luomista ja esittämistä Suomessa.

Linnan omista menestyskappaleista esimerkiksi Kultainen nuoruus soi edelleenkin jatkuvasti suomalaisilla tanssipaikoilla.