Kirjastoapurahojen jakamisen kriteerit uudistetaan, lupaa kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.

Kirjastoapuraha on luovaan työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka voidaan myöntää työsuunnitelman perusteella.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite pyysi Taiteen keskustoimikunnalta nähtäväkseen kaikki kirjastoapurahapäätökset 2000-luvulta. Niistä kävi ilmi, että apurahojen jakamisen kriteerit ovat hyvin kirjavat.

Esimerkiksi elossa olevista kirjailijoista tämän vuosituhannen muhkeimmat kirjastoapurahat, yhteensä 104 598 euroa, on saanut tamperelainen Kalevi Kalemaa. Hän on saanut kaunokirjailijoille tarkoitettuja apurahoja, vaikka on kirjoittanut elämäkertoja ja kaskukokoelmia.

Osa suurimpien kirjastoapurahojen saajista nostaa samaan aikaan hyvää palkkaa päivätöistään.

Kirjastoapurahat kasautuvat etenkin iäkkäille kirjailijoille. 50:stä eniten tuetusta kirjailijasta puolet on syntynyt ennen toista maailmansotaa tai sen aikana.

Arhinmäen mukaan järjestelmässä on selvästi epäkohtia. Hänen mukaansa sen uudistaminen on jo aloitettu ministeriössä.

"Muutos on tarpeen, jakoperiaatteet on mietittävä uudelleen. Kirjastoapuraha ei ole mikään palkinto tai merkki arvostuksesta, vaan se on tarkoitettu luovan työn tekemisen tukemiseen", Arhinmäki sanoo.

Hän on valmis harkitsemaan esimerkiksi tulorajoja niin, etteivät hyvin tienaavat kirjailijat enää saisi kirjastoapurahoja.

"Sosiaaliset perusteet ovat kirjallisten perusteiden rinnalla ihan hyviä, kun apurahoja jaetaan."

Kirjastoapurahoista päättää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lautakunta. Kaikki lautakunnan jäsenet ovat tällä hetkellä yli 50-vuotiaita.

Arhinmäki lupaa, että jatkossa lautakuntaan nimetään "monipuolisesti eri ikäisiä" jäseniä. Hän toivoo sen vaikuttavan myös siihen, että nuoret kirjailijat saisivat nykyistä enemmän apurahoja.

"Toisaalta he itse hakevat apurahoja harvemmin ja pienempiä summia."

Suomalaisille kirjailijoille on jaettu kirjastoapurahoja vuodesta 1964 lähtien. Alun perin ideana oli korvata tulonmenetys, joka kirjailijoille koituu siitä, että heidän kirjojaan lainataan kirjastoista. Tällä vuosituhannella apurahoja on maksettu 31,2 miljoonaa euroa, vuosittain lähes kolme miljoonaa euroa. Viime vuonna kirjastoapurahan sai 932 kirjailijaa.

Kirjastoapurahoista kerrotaan laajemmin lokakuun Kuukausiliitteessä.

Kirjoituksen yhteydessä on julkaistu aiheeseen liittyviä tilastoja. Ohessa on nuo tilastot laajemmassa muodossa. Kirjojen lainausmäärät on otettu pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta, eivätkä ne siis kuvaa kirjojen lainaamista koko maassa.