Ihme tapahtuu vain kerran.

Tuohon toteamukseen kiteytyy Barcelonan kolmen kulttuurivaikuttajan arvio siitä, voisiko Guggenheim-museon Espanjan Bilbaoon luoma menestys toistua Helsingissä.

"Älkää toistako virheitä, joita muut ovat tehneet yrittäessään kopioida Bilbaon ilmiön. Moni kaupunki luuli niin sanotusti pääsevänsä kartalle rakentamalla oman museon. Se ei ole onnistunut. Lisäksi tässä pelataan veronmaksajien rahoilla, mikä tekee asiasta mielestäni erittäin vakavan", korostaa kirjan Bilbaon Guggenheim-museosta kirjoittanut Llatzer Moix Puig.

Se, miten taiteen jättimuseo muutti harmaan Bilbaon turistimagneetiksi, on kiistatta hyvin houkutteleva täky.

"Bilbaon Guggenheim on eräs uusista tavoista ymmärtää taloutta, mutta samalla se esineellistää kulttuuria. Tässä taiteen tehtävänä ei ole antaa ihmisille elämyksiä vaan talouden edistäminen", lisää Barcelonan MACBA-museon pääkuraattori Carles Guerra.

Bisnes kuten hotelliala ja ravintolat ovat kukoistaneet Bilbaossa museon myötä jo 15 vuotta.

Guerra myöntää, että trendikäs museo on niin ikään vaientanut terrorismiin liittyvää Baskimaan huonoa mainetta.

"Mutta onko teillä Suomessa sellaisia poliittisia konflikteja, joiden vuoksi imagoa pitäisi paikata näin?"

Bilbaon Guggenheimilla on Guerran mukaan ollut taidealaan jopa suorastaan kielteisiä vaikutuksia.

"Vahingoittavin piirre on ollut se, että museo sivuuttaa paikallisen nykytaiteen. Sanoisin, että Baskimaan taiteilijat ovat menestyneet Guggenheimista huolimatta, eivät sen vuoksi tai avustamina."

CCCB:ksi kutsutun kulttuuri-instituutin osastopäällikkö Judit Carrera tuo esiin sen, miten Guggenheim-hankkeilla on ollut tapana hyytyä kesken matkaa. Hänellä on myös selvä mielipide Guggenheimin Helsingiltä pyytämästä lisenssimaksusta. "Tuo teiltä pyydetty yli miljoonan euron summa on absurdi, ja olisi sitä hyvänkin taloustilanteen aikana. Guggenheim on luonut tarinan siitä, että yksi museo voisi muuttaa tuosta vain koko kaupungin."

Guerra muistuttaa, että jo Bilbaon museon suunnitteluvaiheessa raha ratkaisi.

"Guggenheimin johto myönsi suoraan, että museon rakennusoikeus menee kaupungille, joka maksaa eniten."

Helsingin seudulla on nykyisin runsaasti modernin ja nykytaiteen museotarjontaa, jota täydentävät galleriat. Baskimaassa Bilbaon museolla oli 90-luvulla se etu, että se sai aloittaa jokseenkin neitseellisessä kentässä: kilpailua ei vielä tuolloin ollut.

"Yhden suuren lisämuseon tuominen Helsinkiin ei ole mielekästä, jos mittarina on järkevyys. Nykyisin ei valitettavasti enää puhuta siitä, mikä on tai ei ole järkevää. Ratkaisevat kolme sanaa ovat nyt brändi, brändi ja brändi", Moix Puig mukailee tietämättään ministeri Häkämiehen puheenpartta.

Judit Carrera kehottaa pohtimaan ennen muuta sitä, mikä voisi olla Helsingin Guggenheimin rooli, sen kulttuurinen merkitys.

"Jos sellaista tarkoitusta ei löydy, saattaa joskus olla parempi investoida jo olemassa oleviin kulttuurilaitoksiin."