Kuppi kahvia ja sanomalehti ovat erottamaton osa monen kodin aamiaiskattausta – ainakin toistaiseksi.

Osa navigoi elämässään yhden sanomalehden varassa, osa poimii mehukkaimmat marjat tiedon mättähiltä älypuhelimen, iPadin tai kannettavan avulla. Tutut mediatalot taistelevat lukijoiden ajasta ja kiinnostuksesta yhä enemmän Facebookin, Twitterin tai Youtuben kanssa.

Riski on, että paperiset sanomalehdet alkavat olla kuivuneita lehtiä vehreässä ekosysteemissä, jossa toimittajat, erilaiset tietolähteet ja lukijat vaihtavat luovasti ja nopeasti tiedon hedelmiä keskenään.

"Paperilehti on hyvin kapea käsitys sanomalehdestä. Sanomalehdet eivät tule katoamaan", vakuuttaa Maailman sanomalehtien ja sanomalehtikustantajien liiton Wan-Ifran varatoimitusjohtaja Larry Kilman.

Pariisissa työskentelevä Kilman on seurannut kiinnostuneena uutismedian digitalisoitumista. Hän uskoo, että uuden teknologian avulla sanomalehdet voivat houkutella enemmän lukijoita kuin aiemmin.

"Tietoa tulee nyt niin paljon eri lähteistä, että lukijoiden on vaikea arvioida, mikä tieto on luotettavaa. Vahvoista brändeistä tulee hyvin tärkeitä", Kilman uskoo.

Uutisten, juttujen ja ohjelmien kysyntä vaikuttaa olevan pysyvää: mediatuotteita kulutetaan yhä enemmän ja yhä useampien eri välineiden kautta – yhtä aikaa.

"Medioiden käyttö kytkeytyy tulevaisuudessa vielä intiimimmin meidän elämäämme ja on vielä paikkasidonnaisempaa", arvioi liiketaloustieteiden professori Saara Taalas Växjön Linnaeus-yliopistosta Ruotsista.

Taalas uskoo, että mediatuotteet säilyvät hyvin samannäköisinä lähivuosina, vaikka monet sanomalehdet kuihtuvat pois. Hänen mukaansa oleellinen ero on siinä, miten julkaisuja tehdään.

"Innovaatiot tulevat kuluttajilta. Toisaalta aktiiviset lukijat verkossa ruokkivat myös painettuja tuotteita", Taalas lohduttaa perinteiseen sanomalehteen kiintyneitä.

Kilman muistuttaa, että vielä muutama vuosi sitten iPad oli harvojen näpeissä, nyt se on hänen mukaansa "valtava mahdollisuus".

Lukijoiden innokkuus uusiin välineisiin on saanut lehtitalot heittelemään erilaisia vieheitä vesille. Maailmalla lukijat ovat liittyneet vaikkapa sanomalehden omaan viinikerhoon tai laihdutuskerhoon.

Tähän asti pelkkä mainosraha verkossa on tuottanut kalpean siivun lehtitilauksiin verrattuna.

"Digitaaliset sisällöt internetissä ovat alkaneet tuottaa merkittävästi, vaikka lehtitalojen voitot tulevat edelleen tilauksista", Kilman arvioi kehitystä toiveikkaasti.

Ennen kuin aamukahvi on jäähtynyt, lukija voi huokaista helpotuksesta.

Lukijan ei tarvitse olla huolissaan siitä, piisaako uutisia. Tyrkyllä on niin paljon tietoa, että iso osa siitä on itselle täysin tarpeetonta.

Taalas uskoo, että juuri tässä kohdin lukijat ja katsojat kaipaavat toimittajia. Sosiaalinen media ei korvaa perinteisiä uutisia, vaikka Facebookista onkin Kilmanin mukaan tullut "vakiintunut alusta" jakaa uutisia.

"Osittain sietämätöntähän tämä huutelu on. Samalla syntyy tarve saada luotettavia uutissisältöjä", itsekin Facebookissa viihtyvä Taalas huokaa.

Taalas uskoo, että yleisö on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi. Lukijat on vedettävä mukaan tekemään, kokemaan ja kommentoimaan.

"Paremmin tietäminen pitäisi purkaa yhdessä tietämiseen. Ei aamuyön tunteina voi käydä ripsottelemassa papereita ihmisten niskaan ja olla välittämättä niistä."