Helsingin Sanomat on uudistanut sosiaalisen median ohjeistuksensa toimittajilleen, koska sosiaalisen median merkitys toimitustyössä kasvaa koko ajan. Nämä ohjeet korvaavat edelliset, marraskuussa 2010 julkaistut ohjeet.

Helsingin Sanomat ja sosiaalinen media

Uudistetut ohjeet, 7.11.2011:

Facebook, Twitter, Google+ ja muut sosiaalisen median palvelut ovat tärkeitä välineitä toimittajalle ja lehtitalolle. Toimittajalle sosiaalinen media tarjoaa työkaluja muun muassa uutisten ja lähteiden hakuun. Mediayhtiöille ne ovat myös uusia julkaisukanavia, joiden kautta esimerkiksi HS:n verkkosivuille löytää tien yhä suurempi kävijämäärä. Lisäksi sosiaalisen median palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia lukijoiden ja toimittajien vuoropuheluun. Tähän ohjeeseen on kirjattu HS:n toimitukselle muutamia evästyksiä toimintaan sosiaalisessa mediassa.

1. Jokaisen HS:n toimittajan kannattaa tutustua sosiaaliseen mediaan ja käyttää sitä itselleen luontevalla tavalla. Moderni mediatalo ei voi toimia ilman sosiaalista mediaa.

2. Sosiaalinen media on aina jossain määrin julkinen tai puolijulkinen tila, jossa työroolissa julkaistut kommentit pitäisi voida kirjoittaa myös lehden palstoilla tai muissa kanavissa. Kommentit työasioista kannattaa aina miettiä erityisellä huolella.

3. Toimituksen, työnantajan tai Sanoman sisäisiä asioita – ennakkotiedot, suunnitelmat, strategiat, henkilövalinnat – ja keskusteluja ei ole tarkoitettu sosiaaliseen mediaan, ellei muuta ole HS:n sisällä sovittu. HS kerää koko ajan monissa kehityshankkeissa käyttäjiltä arvokasta palautetta sosiaalisessa mediassa. Verkko rohkaisee ja edistää tätä avoimuutta.

4. Toimittajia rohkaistaan toimimaan Facebookissa työasioissa oman toimittajasivun kautta. Facebook-toimittajasivuja ovat esimerkiksi kirjeenvaihtajien HS Washington, HS Peking ja HS Kairo, tai yksittäisten toimittajien perustamat sivut, joissa näkyy HS, kuten Jussi Ahlroth HS. Kaikki sosiaalisen median palveluissa perustetut profiilit ja sivut, jotka sisältävät HS-tunnuksen, tulkitaan HS:n journalistisiksi tuotteiksi, joita koskevat journalistin ohjeet ja samanlainen päätoimittajavastuu kuin HS.fi-verkkosivuja. Yleisön sivuille tai profiileihin jättämät kommentit ovat verrattavissa yleisön tuottamaan sisältöön HS-keskusteluissa. Kommenteista pitää poistaa yksityisyyden suojaa tai ihmisarvoa loukkaavat kirjoitukset. Lisäksi yleisöllä pitää olla mahdollisuus jättää ilmoitus asiattomasta kommentista.

Tällaisten sivujen ja profiilien Lisätietoja-kohtaan tulee kirjoittaa seuraavat tiedot. Näiden lisäksi toimittaja voi valintansa mukaan vapaasti kuvailla itseään ja sivuaan.

- Kirjoittaja on Helsingin Sanomien...

- Kirjoittajan sähköpostiosoite (luonnollisesti vain työmaili) sekä lause: "Tähän sähköpostiosoitteeseen voi tehdä ilmoituksen toisen käyttäjän sivulle jättämästä asiattomasta kommentista."

- Linkki kirjoittajan Twitter-tiliin, jos sellainen on aktiivisessa käytössä.

- Julkaisija: Sanoma News

- Linkki HS.fi-sivulle

5. Sosiaaliset mediat ovat uutiskanavia. Uutistapahtumissa, varsinkin HS:n toimittajan ollessa paikan päällä, toimittaja voi kirjoittaa lyhyitä viestejä Twitteriin tai Facebook-toimittajasivulleen. Näin päivitykset uutistilanteisiin saadaan julki lukijoille mahdollisimman nopeasti. Sosiaaliset mediat ovat myös hyviä paikkoja vuoropuheluun lukijoiden kanssa. Uutistilanteessa toimittajan kannattaa muistaa, että sosiaaliseen mediaan jaettujen viestien lisäksi pitää olla perinteiseen tapaan yhteydessä toimitukseen.

6. Sosiaalinen media on erinomainen tiedonlähde. Toimitustyön kannalta hyvin olennainen lähdesuoja koskee toimittajia myös sosiaalisessa mediassa. Lähteet ovat luovuttaneet tietojaan nimenomaan HS-toimittajalle. Lähdesuoja perustuu sananvapauslakiin ja sillä on median toiminnan sekä tietolähteiden suojan kannalta olennainen merkitys. Facebookin yksityisviestejä voi käyttää haastateltavien kanssa kommunikoimiseen samoin tietoturvavarauksin kuin sähköpostia. Twitterin kautta voidaan tavoittaa haastateltavia varsinkin nopeasti etenevissä uutistapahtumissa. Tavoitteena on päästä keskustelemaan lähteen kanssa suoraan.

7. Esimiesten on syytä olla herkkiä sille, että sosiaalisessa mediassa työ- ja yksityisidentiteetti sekoittuvat jossain määrin. Jos esimies pyytää alaista esimerkiksi Facebook-ystäväksi, alaisen voi olla vaikea kieltäytyä vaikka haluaisi. Jokaisen Facebookin ja Twitterin käyttäjän kannattaa muistaa, ketkä omassa sosiaalisessa verkostossa päivityksiä ja julkisia viestejä lukevat.

Tämä ohje ei koske verkkopalveluita, joita käytetään rajatusti työyhteisön tai Sanoman sisällä. Ohjetta päivitetään tarvittaessa huomioiden asiasta tuleva palaute.

Helsingissä 7. marraskuuta 2011

Mikael Pentikäinen

vastaava päätoimittaja