Espoossa toimivan Rovio Entertainment -yhtiön kehittämästä Angry Birds -pelistä on tullut kahdessa vuodessa maailmanlaajuinen menestystuote, jonka ympärille on kehkeytynyt paljon muutakin kuin itse peliin liittyvää liiketoimintaa. Alun perin Applen mobiililaitteille kehitetystä pelistä on tehty erilaisia versioita myös tietokoneille ja konsolipeleille, mutta Angry Birds -brändin alla myydään myös paljon leluja, kirjoja ja muita oheistuotteita. Suunnitteilla on myös Angry Birds -elokuva ja Angry Birds -teemaan pohjautuvia huvipuistoja.

Angry Birdsiä on ladattu yli 500 miljoonaa kertaa, ja Rovion laskelmien mukaan pelaajat eri puolilla maailmaa ovat käyttäneet Angry Birdsin pelaamiseen yhteensä 200 000 vuotta.

Angry Birds -pelin ideana on lennättää lingolla erivärisiä ja eri tavoin käyttäytyviä lintuja ammusten tapaan kohti rakennelmia, joiden kätköissä on vihreitä possuja. Tavoitteena on osua possuihin joko suoraan tai niin, että ne jäävät osuman seurauksena luhistuvien rakennelmien alle. Pelissä on paljon erilaisia strategioita vaativia kenttiä. Yksi taso on selvitetty, kun kaikki possut on tuhottu kullakin kentällä käytettävissä olevilla linnuilla. Pelin kehyskertomuksen mukaan linnut ovat suuttuneet possuille, koska possut varastivat lintujen munat.

Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka on sanonut, että yhtiön tavoitteena on rakentaa "maailman suurin viihdebrändi", joka lyö Disneyn laudalta. Jo nyt Rovion lasketaan olevan yli miljardin euron arvoinen yhtiö. New York Timesin mukaan yhdysvaltalainen peliyhtiö Zynga tarjosi viime kesänä Roviosta 2,25 miljardia dollaria rahana ja osakkeina, mutta Rovio hylkäsi tarjouksen.

Ankeiden talousnäkymien keskellä Rovio on yksi Suomen huomatuimmista kasvuyrityksistä, josta monet toivovat "uutta Nokiaa". Tosin Roviolla on tällä hetkellä noin 150 työntekijää, eikä yhtiön uskota kasvavan Suomessa Nokian kaltaiseksi suurtyöllistäjäksi.

Lokakuussa Rovio avasi ensimmäisen ulkomaisen toimistonsa Shanghaihin. Kiina on Roviolle hyvin houkutteleva markkina-alue, mutta yhtiön tarkoitus on vallata uusia markkinoita myös Japanista ja Intiasta.

Angry Birdsiä ja "roviolaisuutta" on käytetty Suomessa kestoesimerkkinä kasvuyrittäjyydestä ja yrityskulttuurista, jollaista Suomessa pitäisi lietsoa lisää. Esimerkiksi Rovion Shanghain-toimiston avajaisiin osallistunut ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok) kehui "roviolaista hulluutta" ja yhtiön "universumin meininkiä".

Yksi esimerkki Angry Birdsin kansainvälisestä huomioarvosta on, että kuva Linnan juhliin puolisonsa Peter Vesterbackan mukana osallistuneesta Teija Vesterbackasta levisi eri puolille maailmaa. Teija Vesterbackan iltapuvusta kurkisti Angry Birds -pelistä tuttu punainen lintu. Muun muassa Los Angeles Times ja Daily Mail julkaisivat kuvan, tosin kysymättä kuvan julkaisulupaa sen ottaneelta valokuvaajalta.

Maanantaina rovaniemeläinen Lappset Oy julkisti uuden Angry Birds -leikkipaikkavälinemalliston, jossa on yhtiön perusmallistoa on elävöitetty Angry Birds -hahmoilla. Espoon kaupunki on tehnyt aiesopimuksen viidestä Espooseen perustettavasta Angry Birds -aktiviteettipuistosta, ja myös Rovaniemelle nousee Angry Birds -leikkipaikkoja ensi vuonna. Lappset aikoo viedä Angry Birds -aktiviteettipuistoja muun muassa Aasian markkinoille.

Viikon kysymys:

Onko Angry Birdsin menestys koko Suomen etu?

KYLLÄ

Tuomas Enbuske:

Totta kai on.

Kirsi Virtanen:

Vastaus on niin selvä että koko kysymys vaikuttaa suorastaan typerältä.

Kersti Juva:

Ei kai se haitaksikaan ole, jos suomalainen yhtiö menestyy maailmalla. Vaikea on kuitenkin uskoa pitkäaikaiseen maailmanvalloitukseen näinkin kapean konseptin pohjalta

Matti Apunen:

On mahdoton rakentaa mitään logiikkaa siihen ajatukseen, että menestyvä suomalainen yritys EI olisi koko Suomen etu.

Ketä Rovion menestys haittaa, paitsi niitä joita muiden menestys aina haittaa, menestyksen muodosta riippumatta?

Menestyvä yritys luo ympärilleen taloudellisen ekosysteemin, se toimii esimerkkinä ja luo uskoa. Varsinkin viimeksi mainitusta on Suomessa jatkuva pula, ja Angry Birds on tulevaisuudenuskon poretabletti.

Aki-Mauri Huhtinen:

Kyseinen tuote kuvaa suomalaista insinööriosaamista. Suomen kulttuurinen ilmapiiri kiteytyy juuri tämänlaisiin tuotteisiin ja kertoo niitä kuluttavien ihmisten sosiaalisesta mausta.

Vesa-Matti Saarakkala:

Erityisesti tällaisessa kulttuurituotteessa, joka tosin pääosin lukeutuu viihteen piiriin, on idean kotimaalla suuri merkitys. Se varmasti kiinnostaa ainakin vannoutuneimpia pelaajia maailmalla. Tämä on yksi tapa viedä Suomea maailmankartalle.

Juha Kuisma:

Miksei olisi? Kysmys on outo. Angry Birds on harmiton vientituote, joka työllistää.

Emme tosin tiedä, missä Rovion pelienrakentajat asuvat ja mihin maksavat veronsa, mutta sähköisen yhteydenpidon puolesta he voivat asua missä tahansa Suomessa.

Mutta jäitä höyheniin: tällaiset menestykset ovat muotiasioita, jotka tulevat ja menevät.

Jaana Semeri:

Vaikka pelaajat eivät tiedä eivätkä välitä, minkämaalaisella pelillä he aikaansa tappavat, menestysyritys toimii esikuvana muille suomalaisille yrittäjille.

He tietävät, että Angry Birds syntyi Suomessa.

Ja kun alkuperäisideaa on nopeasti ymmärretty jalostaa Suomessa – leikkipuistot – syntyy työpaikkojakin Suomeen.

Jos Rovio pystyy kehittämään lisää menestystuotteita, vaikutus kertautuu.

Jari Sarasvuo:

Rovion menestys on erityisesti syntymättömien ja elämänsä loppusuoralla olevien suomalaisten etu. Ehkä meidän ei tarvitsekaan suostua yöhön.

Timo Vihavainen:

Tosin sillä varauksella, että ne samaistetaan vain yhteen suuntaan: Toki Suomi hyötyy tämänkin firman menestyksestä, mutta jos edut menevät ristiin, niin eiköhän ole kohtuullista, että se on firma, joka antaa periksi.

Suomi on vuosisataisprojekti, mutta Angry Birdsillä ei välttämättä ole vuosienkaan elinkaarta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.

Leena Lehtolainen:

Hehkutetaan nyt kerrankin suomalaistuotteen menestystä. Lisää vastaavaa ennakkoluulottomuutta!

Janne Saarikivi:

Ensin pelto muuttui tehtaaksi, sitten tehdas muuttui pajaksi, jossa tietokoneet hyrräävät ja ihmiset keksivät hassuja ideoita. Ei siinä ole mitään pahaa eikä ihmeellistäkään. Kaikkina aikoina on tuotettu infiniittisesti turhaa ja tarpeellistakin, kansainvälistä ja jonkin verran kansallistakin.

Jos jotakuta harmittaisi, että Angry Birds ei ole suomalaista kulttuuria todettakoon, että perunatkin on tänne tuotu alunalkuaan Perusta. Se on vielä Hollywoodiakin kauempana.

Vielä toinen näkökulma: on syytä iloita, kun taloudellinen tuotanto muuttuu vesien ja metsien pilaamisesta ideoiden keksimiseksi bittien maailmaan. Taloushistoria on ideoiden historiaa. Ei ole mitenkään välttämätöntä, että talouskasvu tuhoaa maailman, vaikka viime vuosina on usein siltä näyttänyt.

Jos ihmiset tuhoavat bittilinnun avulla bittipossuja, kukaan ei oikeasti kuole. Siitä on jollekulle iloa ja vielä rahaakin tulee. Rahalla voi sitten ostaa lisää samanlaisia hoopoja ideoita. Onneksi, sillä ainakaan sillä ei pidä ostaa riistämällä ja saastuttamalla tuotettua roinaa.

Atso Almila:

Miksi ihmeessä ei olisi? Kateuden vuoksi? Iloa ja menestystä, sitähän tässä tarvitaan. Tämä lie "kasvua", joka ei ole suoraan keneltäkään pois, kuten niin moni muu kasvu.

Kari Enqvist:

Hieman merkillinen kysymys – miten kaupallisen suomalaistoimijan kansainvälinen menestys voisi haitata Suomea? Toivottavasti esimerkki innostaa muitakin ja valaa uskoa suomalaisten omiin kykyihin. Olisi jo korkea aika unohtaa "on maamme köyhä, siksi jää" -tyyppinen itseruoskinta.

Jaakko Aspara:

Jos ei muuta, niin Rovion menestys vahvistaa itseluottamustamme siihen, että täysin uudenlaisillakin bisneksillä, tuotteilla ja palveluilla voi nousta Suomesta miljardiluokkaan.

Rovion tavat menestyä myös rohkaisevat ajattelemaan "laatikon ulkopuolelle". Firmahan esimerkiksi kopioi kopioijiaan tai imitoi imitoijiaan: se tutkii, minkälaisia Angry Birds -piraattituotteita markkinoilla liikkuu, ja alkaa sitten itse valmistaa ja myydä noista piraattituotteista parhaita.

Lotta Backlund:

Miten tähän voisi vastata mitenkään muuten kuin kyllä? Minun mielestäni aina kun joku menestyy, niin se jossain vaiheessa hyödyttää muita. Me suomalaiset emme aina suhtaudu kovin kannustavasti menestykseen.

Siitä, hyödyttääkö Rovion menestys jokaista suomalaista aivan konkreettisesti tai edes välillisesti ei tietenkään voi ennustaa, mutta menestystarinat luovat aina uskoa, nostavat innostusta ja aiheuttavat positiivista pöhinää. Maine on myös usein asia, joka alkaa toteuttaa itseään. Kun pidämme itseämme teknologian tai pelien tai digiteollisuuden tai minkä tahansa kärkimaana, alamme myös käyttäytyä sen kaltaisesti. Ellei muuta, niin Angry Birds on asia, josta voi suomalaisena olla ylpeä, ja eikös se jo ole koko Suomen etu?

Olin viime viikolla San Franciscossa. Fisherman's Wharf on täynnä pelkkiä turisteille suunnattuja kauppoja. Ne ovat pullollaan San Francisco -huppareita, -paitoja, -hattuja, -laukkuja jne. SF-sälän lisäksi ne ovat myös pullollaan virkattuja Angry Birds -pipoja, joita jengi osti siellä solkenaan. Angry Birdejä käveli vastaan ihmisten päissä vähän väliä. Niinkin pieni ja yksinkertainen asia nostaa kansallista itsetuntoa.

Osmo Rauhala:

Suomi elää viennistä, ja tuotteet joissa suunnittelun osuus on suuri ovat meille erityisen kannattavia. Disneyn haastaminen on hyvä tavoite.

Yrjö Sotamaa:

Kiinan kopiomarkkinat pullistelevat Angry Birds -tuotteita: leluja, reppuja, tyynyjä ja t-paitoja. Kopioijat tekevät ilmaista mainontaa ja ovat potentiaalisia yhteistyökumppaneita, kuten Rovio on jo huomannut.

Vihaiset linnut ovat loistava esimerkki siitä ennakkoluulottomasta yrittäjyydestä ja luovasta hulluudesta, jota on huudettu pitkään Suomen pelastukseksi. Rovion esimerkki kannustaa tarttumaan globaaleihin mahdollisuuksiin. Tällaista meininkiä pitää lietsoa ja ruokkia kaikin tavoin.

Matti Kalliokoski:

Onko Ponssen tai Valion menestys koko Suomen etu? On tärkeää, että Suomessa on menestyviä yrityksiä. Mikään niistä ei yksinään edusta kansallista etua, mutta yhdessä ne ovat välttämättömiä.

Ami Hasan:

Jokaisen suomalaisen yrityksen ja brändin menestys on tietysti Suomen etu. Globaalissa kuluttajabisneksessä ei kovin montaa isoa suomalaista brändiä ole. On toi Nokia, hmmm, ja sitten on toi Nokia, hmmm, oliko muita? Iittala, Marimekko ja muutama muu ovat ihan hyvällä alulla, aika sitten näyttää tuleeko maailma valloitettua. Hurraan jokaiselle joka viitsii edes yrittää, teitä tarvitaan.

Anne Moilanen:

Miksi ei olisi?

Suhtaudun kuitenkin skeptisesti Angry Birdsin maailmanvalloitussuunnitelmiin. Jotta siitä voisi kasvaa aidosti esimerkiksi Disneyn veroinen tajuntateollisuusyritys, yhtiöllä pitäisi olla vihaisten lintujen lisäksi muitakin hahmoja ja maailmoita, ja ennen kaikkea sen pitäisi kyetä kertomaan järisyttäviä tarinoita.

Käytännössä pitäisi osata tehdä koskettavia koko perheen elokuvia, jotka vaativat loistavia käsikirjoituksia, ohjaajia, näyttelijöitä, tuottajakykyjä, rahoitusta... Suomessa ei tähän saakka ole ollut tällaiseen riittävästi osaamista ja varoja. Mutta miksi ei? Yrittänyttä ei laiteta.

Alf Rehn:

Totta kai se on, etenkin koska se näyttää että Suomessa voi onnistua, ja mitä moninaisimmin tavoin.

Mutta Rovio EI ole "uusi Nokia", eikä sen tulisikaan olla.

Rovio on Rovio, se riittää. Me emme myöskään tarvitse "uutta Roviota", koska esimerkin ei tulisi olla jotain mitä me kopioidaan – korkeintaan jotain joka innostaa meitä.

Jaakko Veijola:

Angry Birds toimii rationaaliselle insinöörikansallemme tärkeänä herätyksenä. Oikeaan aivopuoliskoon perustuva energinen idea on oikotie sydämiin ja kansalliset rajat ylittävään menestykseen. Toisena muistutuksena tästä toimikoon Muumit, joka on yrityksenä ollut vuosikausia Suomen kannattavin yritys.

Pirjo Hiidenmaa:

Kyllähän tällaisten hyvien ideoiden kaupallistaminen on hyväksi koko Suomelle.

Mieltä kiehtovaa tämä hyppy siinä, miten talouden kivijalka muuttuu. Ennen vauraus tuli metsästä ja laivateollisuudesta. Nyt vaurautta tahkotaan läiskimällä digitaalisia sikoja. Tosin metsäteollisuus oli vain välivaihe.

Lopputuote oli paperi, jolle voitiin painaa kertomuksia. Paperikirjoista ja -lehdistä sitten luetaan vaikka sikojen ja lintujen kilpailusta tai mistä tahansa. Ei tässä bisnesideassa sittenkään niin suurta muutosta ole, vain teknologian muutos.

Tuttua on sekin, että yksi idea poikii ympärilleen samaa monella tavalla toteutettuna ja paketoituna. Virtuaalilinnut rakennetaan puistoon kosketeltaviksi kalusteiksi. En osaa kuvitella, kuinka monta sukupolvea tarvitaan luomaan tästä tuotteesta klassikko, jonka muuntelu tai aitous alkaa herättää intohimoja.

Onkohan missään teatterissa vielä suunnitelmissa Angry Birds -esitystä? Kenties saamme skandaalin, kun teatteritoteutus ei kunnioitakaan pelin alkuperäistä taisteluhenkeä vaan vesittää sen liialla hempeydellä.

Pauliina Laitinen-Laiho:

Yritys on rekisteröity Suomeen ja sitä myötä tulevat myös verorahat. Hyöty näyttäisi olevan myös immateriaalistaloudellista. Toivottavasti Rovio silti korostaa eksoottista ja neutraalia suomalaisuutta maailmanvalloituksessaan.

Suomalaisten etu kasvaa siinä, kun tämän yrityksen ympärille kehittyy entistä enemmän alihankkijoita ja oma teollisuuden haara kovan luokan ammattilaisineen.

Rovion kasvavaa legendaa ruokkii se, että avainhenkilöt selvästi rakastavat sitä mitä tekevät ja tekevät sitä mitä rakastavat.

Osmo Soininvaara:

Välitön hyöty on vähäinen, mutta ainakin suomalaiset yritykset menestyvät, se on hyväksi Suomelle. Tässä tapauksessa hyöty kohdentuu aika pienelle ihmismäärälle, joten välittömät hyödyt jäävät rajallisiksi.

Ilahduttavaa on se, että suomalaiset menestyvät sisällön tuotannossa, jossa ei yleensä ole ollut yhtä hyviä kuin fyysisessä tuotannossa.

Tämä antaa toivoa.

Risto Volanen:

Lisää tätä luovaa viisautta, seuraava peli voisi olla hellät possut.

Arto Kahiluoto:

Kyllähän tästä ilmiöstä voi jotain hyötyä olla koko Suomellekin, vaikka luulen että sen merkitystä nyt aika lailla liioitellaan.

Minun on todella vaikea uskoa, että kukaan muistaa näitä lintuja enää kymmenen vuoden päästä, mutta olen tietysti ihan mielelläni väärässäkin.

Itse en ole Angry Birdsiä pelannut koskaan.

Marita Liulia:

Angry Birds on hallinnut loistavasti myös menestyksensä.

Angry Birdsin rinnalla suomalaisissa on hämmentävän paljon eri alojen kansainvälisiä menestyjiä, joita Suomessa ei tunneta.

Vaula Norrena:

Angry Birds kirkastaa sitä keksijän mainetta, minkä Nokia ehti jo välillä himmentää. Angry Birds valaa uskoa toisillekin luoville hulluille yrittää.

On hyvä, jos Angry Birds myös maailmalla saa aikaan sanaa, että kaukaisessa Suomessa on nörttejä, joiden ideoita ehkä kannattaa rahoittaa.

Ja tokihan Angry Birds nostaa myös kansallista itsetuntoa: kyllä meillä vaan osataan.

Syksy Räsänen:

On ihastuttavaa, jos Suomen merkittävin vientituote on pienet vihaiset linnut. Mutta possuille ei saisi tehdä pahaa.

Pauli Aalto-Setälä:

Jokaisen suomalaisen yrityksen menestys on jokaisen suomalaisen etu. Tilipäivä tulee kaikille joko verona, palkkana tai palveluina.

Start up-yritysten puusilmäinen ihannointi myös ärsyttää. Kasvu-yritykset ovat kuin vauvoja, joista kaikista voisi tulla jotain suurta ja aiempaa jalompaa.

Jokainen yritys on ollut start up, mutta vasta kun vauva puhuu, kävelee ja toimii se pystyy tuottamaan hyvää myös muille.

On suuri ero siinä, onko yritys vain powerpoint-esitys vai vuosikymmeniä suomalaisia työllistävä yhteisö. Vain kannattava stand up -yritys maksaa veroja.

Heikki Hiilamo:

Symppaan ja ihailen Angry Birdsiä, koska peleissä ei ole väkivaltaa ja ovat rakentaneet upeasti brändiä.

Rovio tuskin koskaan työllistää suuria joukkoja ja saa aikaan Nokian kaltaista kasvupyrähdystä. Roviolla on vaikeassa taloustilanteessa tärkeä innostajan ja tiennäyttäjän rooli.

Tässä mielessä ei ole liioiteltua verrata 1990-luvun Nokiaa ja Roviota. Molemmat kertovat samaa suloista tarinaa: kyllä maailma voidaan valloittaa täältä Pohjolan perukoiltakin!

Antti Ahlava:

Samoin kuin suomalaisen jääkiekko-ottelun tulos saattaa näyttää samalta kuin missä tahansa muualla, se on syntynyt meille omintakeisella tavalla.

Johannes Koroma:

Rovio on sanan mukaisesti vahvana leiskahteleva tuli, joka valaisee tulevaisuutta.

Rovio on yksi esimerkki oivaltavasta uudesta osaamisesta ja onnistuminen siinä vahvistaa jopa kansallista itsetuntoa siinä missä Nokia aikoinaan.

Se antaa myös uskoa siihen, että muitakin menestystuotteita voi syntyä, mutta sen ei pitäisi synnyttää väärää luottamusta siihen, että koko talouden tulevaisuutemme voisi perustua tällaisiin innovaatioihin. Me tarvitsemme sen rinnalla edelleen ihan tavallista teollista vientimenetystä.

Seppo Zetterberg:

Sääli vaan, että pelissä tuhotaan, ei rakenneta. Tuhoamiseen, siis pelaamiseen, kuuluu jo tässä vaiheessa käytetyn 200 000 vuotta! Mitäpä jos senkin ajan olisi käyttänyt johonkin positiiviseen.

Angry Birdsin menestys sallittakoon, mutta älkääpä äkäiset siivekkäät sentään ajako Walt Disneyn luomistyötä perikatoon. Minä näet tykkään enemmän Aku Ankasta.

Kaisa Haatanen:

Selkeästi suomalaisten suunnittelema, hauska, vaaraton, kansainväliseksi menestystuotteeksi noussut ihan-mikä-tahansa on koko Suomen etu.

Yrjö Juhani Renvall:

Rahoista en tiedä, miten ja minne ne jaetaan, mutta keventäähän se tätä perisuomalaista patetiaa.

Mari K. Niemi:

Jo yksin symbolinen merkitys on valtava. Tarvitsemme näitä nuortenkin suomalaisyritysten menestystarinoita innoitukseksi, esikuvaksi ja kannustukseksi.

Laura Köönikkä:

Suomen etu on aina kun miltä tahansa alalta nousee menestystarinoita. Peliteollisuudessa, kuten monella muullakin alalla, kansallisuudella tuskin on niinkään merkitystä.

Positiivista on myös, että Angry Birds kohottaa itsetuntoa Suomessa ja luo mielikuvia luovienideoiden läpilyönnistä ja mahdollisuudesta kansainväliseen menestykseen.

Laura Kolbe:

Kaikenlaisten hyvien ja hauskojen tuoteideoiden ja tuotteiden menestyminen on Suomen ja suomalaisten etu! Me emme vielä ruotsalaisten ja tanskalaisten tapaa osaa tuotteistaa urbaania ja "keskiluokkaista" elämäntapaa (muoti, huonekalut, ruoka, lifestyle ja niin edelleen), mutta osasto "hulluus ja hauskuus" voi joskus osua kohdalleen – siinä Angry Birds on osoittanut universaalia pelisilmää ja on avannut uuden polun!

Ihminen on leikkivä eläin, ja leikkiin kannustamista tarvitaan tässä sirpaleisessa maailmassa!

Arno Kotro:

Välitöntä taloudellista ja työllistävää vaikutusta tärkeämpi on henkinen sysäys. Vihaiset linnut antavat uskoa ja itsevarmuutta muillekin: kaikki on mahdollista!

Aku Louhimies:

On hienoa, että joku onnistuu. Se kannustaa meitä muitakin.

Katja Boxberg:

Kaikkien suomalaisten yritysten menestys on suomalaisten etu. Ilman menestyviä yrityksiä suomalainen hyvinvointivaltio on pian kaunis muisto vain. Kummallista että tämän asian tajuaminen on niin kamalan vaikeaa. Suomalainen niin sanotun älymystön asenne yrittäjyyteen on tavattoman hölmö.

Anja Snellman:

Suomi saa äkälinnuista paitsi Finland-brändimainosta ja verotuloja, myös potkua kaikenkarvaisille uusille peliyrityksille ja -ideoille. Ja yleistä positiivista mieltä: itse ainakin tulen pelistä – etenkin sen äänimaailmasta – hyvälle tuulelle.

Juha Herkman:

Angry Birds ja Duudsonit kuvastavat hyvin Suomen tämänhetkistä tilaa ja sopivat kansakunnan edustajiksi maailmalla.

EI

Jaakko Hämeen-Anttila:

Angry Birds -yhtiön tarkoitus lienee tuottaa voittoa omistajilleen.

Lyhytaikaisesti se voi nostaa Suomen verotuloja, mutta jos yhtiö muuttuu megaluokan yhtiöksi, se kansainvälistyy ja osaa verosuunnittelun avulla siirtää veronsa sopivaan maahan. Väliaikaisesti se myös työllistää, mutta pitkällä tähtäimellä, kuten muista yrityksistä näkyy, valtio voi joutua lopulta kantamaan vastuun, jos toimintaa Suomessa ajetaan joskus alas.

Riiko Sakkinen:

Globaalissa maailmassa kuulostaa vanhanaikaiselta pohtia yhden kansakunnan tai valtion etua.

Jos etu on markkinoita ja kulutusta, Angry Birdsistä on varmasti ollut sitä. Jos edulla tarkoitetaan tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden lisääntymistä, peli on tuskin auttanut asiassa.

Markku Ruotsila:

Hyvä että yrittäjä keksii idean, jolla menestyy. Sitä toimiva yksityisyrittäjyys on. Mutta kyse on yhden yrittäjän menestyksestä, eikä sitä tulisi alkaa sotkea keskivertosuomalaisten huonon itsetunnon pönkittämisyrityksiin.

Ei tätä tuotetta ole kehitetty eikä sitä olla markkinoimassa, jotta itseään epäileville suomalaisille tulisi parempi olo.

Kaari Utrio:

Firman tunnettuus edistää firman tuotteiden myyntiä ja on tietysti hyvä, että maassa firmat menestyvät.

Mutta vaikea on nähdä, millä tavalla tietokonepelin myynti todella vaikuttaisi Suomen kansainväliseen tai taloudelliseen asemaan.

Ehkä se saa merkitystä hyvin pitkällä tähtäyksellä, jos vastaavia yrityksiä syntyy lisää ja lisää.

Annamari Vänskä:

Vaikka on periaatteessa hienoa, että suomalaiset yritykset pärjäävät ja tarjoavat töitä ja sitä kautta tuottavat verotuloja Suomelle, niin on pakko vastata ei: tämänkin yhtiön päämääränä on näköjään massiivinen tavaratuotanto ja toiminnan syöpämäinen laajentaminen.

Tässä Angry Birds toteuttaa voittoa tavoittelevien yhtiöiden logiikkaa, mutta ei aja "Suomen etua". "Suomen etu" kun ei ole yhtä kuin liikemaailman ja voittoa tavoittelevan yrityksen etu, vaikka kokoomuslainen politiikka niin meille kaikin voimin yrittääkin uskotella.

Voisi vaikkapa kysyä, miten yhtiö sovittaa yhteen kasvavan tavaratuotannon ja ilmastotalkoiden edellyttämän tavaratuotannon vähentämisen? Entä onko eettisesti oikein asettua maahan, joka polkee räikeästi ihmisoikeuksia?

Raadille annetun selostuksen pohjalta vaikuttaa valitettavasti siltä, ettei yhtiö ole kovin kiinnostunut kummastakaan asiasta, vaikka molempien seikkojen huomioon ottaminen on pitkällä tähtäimellä Suomen ja koko maailman etu.

A.W. Yrjänä:

Yrityksen etu on sen osakkeenomistajien etu, ja sitäkin vain lyhyellä tähtäyksellä. Kun maailmanlaajuisen ohjelmistopohjaisen hitin saanut yritys alkaa muuttaa tuotettaan rojuksi ja krääsäksi, se saattaa työllistää väkeä halpamaissa, mutta lähinnä kyse on kuitenkin vain lisärojun tuottamisesta maailmassa, joka on jo hukkunut tarpeettomaan ja myrkylliseen roinaan.

Ja tämän sanottuani pitää vielä kertoa, että olen pelannut Angry Birdsin peruspelin puhelimellani läpi, ja pidin kovasti pelin huumorista ja toteutuksesta. En siis kritisoi tuotetta, vaan taas ja aina talouskasvun logiikkaa, joka on kääntynyt ihmiskuntaa vastaan jo vuosia sitten.

Se, tuottaako Suomi muutaman tuhatta työpaikkaa tai pari miljardööriä lisää on atomi meressä pörssien ja kontrollista karanneen tavaratuotannon tuottaman haitan rinnalla.

Tiina Pystynen:

Jonninjoutavaa ajanhukkaa, jota on jo aivan liiaksi tarjolla muutenkin niin lapsille kuin aikuisillekin. Tärvelee Suomen mainetta.

Katja Tukiainen:

Possuja pommittavat kamikaze-linnut ovat viihdettä, mutta ei niillä maailmanrauhaa rakenneta.

Timo Hännikäinen:

Siitä on hetken aikaa hyötyä Suomelle, sitten joku muu korjaa potin. On turha kuvitella, että suuryritys ajaisi jonkun tai jonkin muun etua kuin omaansa.

Tommi Uschanov:

Muistatteko vielä suuren suomalaisen pelifirman Riot-E:n? Se keräsi markkinoilta yli 20 miljoonaa euroa riskirahaa suuruudenhulluilla maailmanvalloituspuheillaan, perusti toimipisteet kuuteen suurkaupunkiin ympäri maailmaa, ei saanut aikaan juuri mitään voitollista toimintaa ja meni yhdeksän vuotta sitten konkurssiin ehdittyään ylipäänsä toimia vain alle kaksi vuotta.

Ne, jotka olivat riittävästi tajuissaan ennustaakseen tämän nolon lopun jo etukäteen, kuitattiin katkeroituneiksi, toisten menestystä sairaalloisesti vihaaviksi jupisijoiksi, joita motivoi tuo tarunhohtoinen ilmiö, "tyypillinen suomalainen kateus".

Kaikki itse tuntemani ihmiset, jotka taustansa puolesta tietävät vähänkään enemmän peli- ja IT-alasta, ovat sitä mieltä, että Rovio ei ole seuraava Nokia vaan seuraava Riot-E. Ei absoluuttisen varmasti, mutta kymmeniä kertoja todennäköisemmin kuin se tulee olemaan seuraava Nokia, mistään seuraavasta Disneystä puhumattakaan.

Jos 150 työntekijän yhtiöstä on tarjottu 2,25 miljardia dollaria, se on 15 miljoonaa dollaria kutakin työntekijää kohti. Tämä on työntekijää kohti noin kolme kertaa enemmän kuin Applen markkina-arvo, seitsemän kertaa enemmän kuin Microsoftin ja 50 kertaa enemmän kuin Nokian. Ja näillä on taseessa sentään kymmeniä miljardeja omaa pääomaa. Yliarvostuksen asteen voi päätellä tästä.

Rovio teki yli 50 peliä ennen kuin yksi yksittäinen Angry Birds lopulta tärppäsi isosti. Tämä ei merkitse, että Rovio olisi löytänyt jonkinlaisen ehtymättömän kultasuonen tai viisasten kiven. Se kertoo täsmälleen päinvastoin siitä, millaisen lähes mielivaltaisen arvonnan kautta yksi viihdetuote valikoituu miljoonamenestyjäksi ja kymmenet muut käytännössä samanlaiset tuottavat vain tappiota, joka on katettava ääriharvinaisten megahittien tuotoilla.

Pelialalla kukin yhtiö on vain niin menestyksekäs kuin sen tuorein tuote. Ala on luonteeltaan loputtoman ailahteleva, raaka ja raadollinen.

Asiakkaat armottoman vaativia ja kerran johonkin petyttyään pitkävihaisia. Katteet ovat pieniä. Wikipedian luettelossa toimintansa lopettaneista peliyhtiöistä on tällä hetkellä 405 nimeä.

Tässä on nyt lähdetty yhden ainoan tuotteen alle kaksi vuotta kestäneen menestyksen pohjalta maalailemaan sen julkaisijalle tulevaisuutta maailmanlaajuisena suuryhtiönä. Siinä ei ole yksinkertaisesti päätä eikä häntää.

Ja sitten vielä Alex Stubb. Elätän minäkin itseni suomalaisena yrittäjänä. Mutta en ole huomannut merkkiäkään väitetystä hyvän yrityskulttuurin puutteesta, johon Stubb viittasi Roviota kehuskellessaan. Yrittäminen on Suomessa helppoa ja sosiaalisesti arvostettua. Yrittäjäksi esittäytyvän sana painaa automaattisesti lähes missä tahansa keskustelussa. Yrityksen aloittaminen on vaivattomampaa kuin missään muualla maailmassa: on täytettävä yksi ainoa lomake ja maksettava 60 euroa.

Koska oma yritykseni tuottaa voittoa harmaan epäseksikkäällä alalla, joka on ollut melko samanlaisena olemassa jo satoja vuosia, en kuitenkaan kelpaa Stubbille esimerkiksi suomalaisesta yrittäjyydestä. Puuttuu hänen peräänkuuluttamansa tekopirteä hyvä meininki. No, itse asiassa minulla on kyllä ihan hyvä meininki - esimerkiksi silloin, kun naureskelemme yhdessä yhtä harmaiden asiakasyritysteni kanssa Stubbille hänen selkänsä takana.

Kuten tulemme arveluni mukaan ennen pitkää nauramaan myös Roviolle.

Jarkko Tontti:

Aina kun kuulen sanat "Suomen etu", poistan varmistimen vesipistoolistani.

Suomen etua ei ole olemassa. Ihmiset ovat yksilöitä ja vain he voivat saada "etua".

Angry Birdsin upeasta menestyksestä ovat hyötyneet ihmiset ympäri maailmaa.

Mikko Lehtonen:

Vuonna 2009 pelituotanto muodosti yhdeksäsosan koko audiovisuaalisesta alasta Suomessa. Se on yksi harvoja vientisuuntautuneita aloja, mutta suurempi taloudellinen vaikutus – ei kovin suuri sekään – on kotimarkkinoille suuntautuvalla kulttuurituotannolla.

Suomen brändääjille tällaisilla brändeillä näyttää olevan hypearvoa. Talouden tervehdyttäminen sen sijaan edellyttäisi kotimaisen kysynnän (julkisen ja yksityisen) kasvattamista.

Se olisi koko Suomen etu.

Risto Pelkonen:

Kiero kysymys. Angry Birds -hankkeen taloudellinen tuotto koituu välillisesti varmaan kaikkien suomalaisten hyväksi. Mutta tuhoamisleikki ei ole kenenkään mielelle hyväksi ja huono kasvupohja kaikille nuorille – ja ehkä vähän vanhemmillekin.

Ville Tietäväinen:

Vertaaminen Nokiaan ja Disney-imperiumiin on suhteetonta uhoa. Toisin kuin kännykkää tai populaarikulttuuria monipuolisesti uudistanutta tarinankerrontaa, kyseistä pelimaailmaa oheistuotteineen ei varsinaisesti tarvitse kukaan.

En usko Suomen imagonkaan paranevan sisältököyhän, estetiikkansa ja nimensä ulkomailta lainanneen viihteen levittämisellä. Espoon sponsoroitu lastenpuistoviritys on suorastaan irvokas.

Antti Nylén:

Kasvuyrittäjyys, universumin meininki, kansainvälinen huomioarvo, niitähän minun juuri pitikin ampua.

Alexis Kouros:

Yhden pelin yhtiöiden, ja yleensäkin peliteollisuuden merkityksen liioitteleminen on harhaanjohtava, eikä ole talouden realiteettien kanssa tekemisissä. Suomen on päästävä jälleen kilpailukykyiseksi todellisen teollisen tuotannon aloilla. Rovion liikevaihto vuonna 2010 on ollut vajat 1,5 miljoonaa euroa, ja liikevoittoa on tullut 225 000 euroa. Jos joku hullu on tarjonnut siitä oikeasti 2,25 miljardia dollaria, olisi pitänyt myydä heti.

Totta kai on hyvä että suomalainen peliyhtiö menestyy, mutta kohta kun Internet-kupla puhkea, tarvitaan kovaluokan perusteollisuuden työllistämään kaikki työttömät koodaajat.

Ville Ranta:

On hyvä, että Suomessa luovuus kukkii ja yhdistyy myös kapitalistiseen laajentumiskykyyn. Sikäli Angry Birdsistä on hyötyä koko Suomelle, että se voimistaa uskoa siihen, että kulttuurituotteemme voivat pärjätä maailmalla.

Silti koko Suomen edusta puhuminen on liikaa. Suomalaisilla on nöyristelevä ja alemmuudentahtoinen taipumus mennä roikkumaan menestyjän helmoihin ja tuntea siellä itsensä pieneksi. Tästä on kyse siinäkin, että typerästä kännykkäpelistä kasvaa kansallinen kulmakivi lehdistössä ja ihmisten mielissä.

Toivon lisää hulluja ideoita ja luovuutta kulttuuriimme, mutta tämä kansainvälisen menestyksen suhteeton palvonta on vastenmielistä.

EN OTA KANTAA

Kari Uusikylä:

Ammutaan linnuilla vihreitä possuja, jotka kuolevat luhistuvien rakennusten alle... Jos tämä on sitä Suomen menestystarinaa, en halua olla mukana porsaita tappamassa. Voi meitä!

Jukka Mallinen:

Rahaahan se tuo, toivottavasti siitä jää jotain Suomeenkin.

Henkisenä luomuksena, ajatussisältönä ja innovaationa se on hiekkalaatikkoikäisten tasoa. Tällainen on osa sivilisaation yleistä infantilisoitumista – senkin ajan ihmiset voisivat lukea hyvää kirjaa!

Ullamaija Kivikuru:

Pitäiskö olla? Yhtälö on kovin yksioikoinen. Mutta tietenkin Rovion menestys osoittaa, missä kaupankäynti kulttuurisen globalisaation alueella käy kovin kierroksin.

Teivo Teivainen:

Tietenkään se ei ole kaikkien suomalaisten etu. Nettovaikutusta on kuitenkin hankalaa arvioida puutteellisilla tiedoilla.