Helsingin Sanomat on antanut toimittajilleen ohjeet avoimen tiedon käytöstä toimituksellisessa työssä. Ohjeiden tarkoitus on saada avoin tieto aikaisempaa selvemmin osaksi journalismia.

Avoimella tiedolla tarkoitetaan esimerkiksi viranomaisen julkaisemaa tietokantaa, joka annetaan netissä kenen tahansa käytettäväksi.

Tällaisia tietokantoja ovat esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston luettelo kansanedustajien saamista vaalituista tai HSL:n julkaisemat tiedot joukkoliikenteen aikatauluista.

Avoimesta tiedosta tekee avointa se, että tieto on koneluettavassa muodossa: sitä voi helposti käsitellä esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmilla.

Avoin tieto annetaan vapaasti käytettäväksi, joten sen päälle voi rakentaa uusia palveluita. Suosittu matkapuhelinsovellus ReittiGPS on rakennettu HSL:n aikataulutietojen pohjalle.

Helsingin Sanomien ohjeissa lähtökohtana on, että tiedon avaaminen lisää sen arvoa.

Jatkossa lehti pyrkii julkaisemaan omien artikkeleidensa taustamateriaaleja avoimena tietona. Tämä antaa ulkopuolisille mahdollisuuden tietojen jatkokäyttöön ja niiden oikeellisuuden tarkastamiseen.

Helsingin Sanomat pyrkii myös käyttämään muiden tuottamia tietoja. Tällaisia hankkeita on jo nyt tehty. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisemat vaalirahoitustiedot on visualisoitu helposti luettavaan muotoon osoitteessa www.vaaliraha.com

Yhdysvalloissa ja Britanniassa viranomaiset ja tiedotusvälineet ovat käyttäneet avointa tietoa jo pitkään. Näiden maiden hallitukset ovat myös julkaisseet omia tietokantojaan koneluettavassa muodossa.

Yhdysvaltain hallituksen Data.gov -sivustolla julkaistaan tuhansia tietopaketteja eri viranomaisilta.

Myös Suomessa valtiovalta on aktivoitunut viranomaisten tietojen saamiseksi avoimeksi. Keväällä hallitus hyväksyi periaatepäätöksen, jonka mukaan julkisen vallan tuottamaa tietoa pitää jatkossa levittää tehokkaasti ja ilmaiseksi avoimena tietona.

Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallitus PRH kerää paljon yritystietoja, joita se myy eteenpäin. Jos periaatepäätös hyväksytään, jo vuonna 2013 PRH:n pitäisi jakaa tietonsa ilmaiseksi.

Tällä hetkellä valtio kerää tietoja myymällä noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tietoja halutaan kuitenkin avata ilmaiseksi saataville, koska tietojen oletetaan kehittävän liiketoimintaa jopa satojen miljoonien eurojen arvosta.