Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla kerrottiin sunnuntaina 26. elokuuta kiistasta, joka koskee Riikka Ala-Harjan uutta Maihinnousu-romaania. Kirja kertoo eroavasta naisesta, jonka lapsi sairastuu leukemiaan. Sairastuneen lapsen tarina kirjassa muistuttaa läheisesti Ala-Harjan sisarenpojan kokemuksia.

HS:n haastattelussa Ala-Harjan sisar Marjukka Ala-Harja ja tämän mies Jussi Murtovuori kertoivat kokeneensa, että kirjailija oli kerännyt salaa tietoa heidän traumaattisesta elämänvaiheestaan ja käyttänyt niitä kirjassaan ilman lupaa.

Riikka Ala-Harja torjui syytökset HS:ssa. Hänen mukaansa tarina on yleispätevä syöpätarina.

HS:n artikkeli nostatti kiivaan verkkokeskustelun, mutta siinä kävi kuten usein: keskustelu ei juuri sivunnut ydinkysymystä. Marjukka Ala-Harja ja Jussi Murtovuori halusivat herättää keskustelua kirjallisuuden etiikasta. Saako taiteilija kerätä materiaalia mistä ja miten tahansa, he kysyivät.

Verkkokommenteissa moni oli tuohduksissaan siitä, että HS oli ylipäätään kertonut koko tapauksesta. Jotkut epäilivät, että kyse on kirjan markkinointitempusta. Verkosta löytyi maininta, jonka mukaan Jussi Murtovuori oli puhunut lapsensa sairaudesta jo tv-ohjelmassa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti blogissaan: "Ennemmin kuin kirjallisen etiikan perään voisi tässä tapauksessa kysyä lehden etiikan perään, kun tavanomainen tragiikkaviihde on verhoiltu keinotekoisesti etiikkakysymykseksi."

Tuomiojan mielestä on ilmeisesti siis "tragiikkaviihdettä", jos joku kysyy julkisesti, miksi minun elämäni ja läheisilleni tarkoittamani viestit lapsen sairaudesta päätyvät osaksi romaania.

Kirjastot notkuvat avainromaaneja, joissa kirjailijat ovat panneet itsensä lisäksi lähipiirinsä likoon. Muutama nimekäs nykykirjailija on luonut koko tuotantonsa tällä kaavalla. Miksi tyytyä mielikuvitukseen, kun paljon vereslihaisempaakin aineistoa on tarjolla.

Sosiaalisen median ja jatkuvasti jaetun virtuaalitodellisuuden aikana rajat hämärtyvät, ja toisten elämästä ammentaminen tulee entistä yksinkertaisemmaksi. Saamme pian eteemme tapauksia, joissa toisten blogit ja Facebook-tilitykset on kopioitu romaanien sivuille.

Aihe on polttava. Siksi on erikoista, että sananvapautta yleensä puolustavat henkilöt ovat tässä tapauksessa kovin valikoivia sen suhteen, keille kaikille suovat vapauden keskustella fiktion etiikasta.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimituksen esimies