Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Helsinki. "Rauhaa ja rakkautta, muuta emme tarvitse", julisti laulaja Barney Greenway Tuska-festivaalilla.
Humanistinen sanoma tosin ei ollut verhottu höpsöön hippeilyyn, sillä Greenwayn bändi Napalm Death julistettiin jo alkuvuosinaan, 30 vuotta sitten, maailman äärimmäisimmäksi yhtyeeksi.
Aikaa on kulunut, mutta Napalm Death ei väsy. Bändin punkia ja metallia yhteen sulattava grindcore hyökkäsi Suvilahdessa korviin vauhtisokeana ja verenhimoisena kuin saaliin haistanut haikala.
Piskuisissa brittipubeissa aikanaan aloitellut yhtye ei tuntunut festivaalin päälavalla soittaessaan olleen menettänyt hippustakaan uskottavuudesta, jolla se on uraansa tehnyt.
Birminghamilaisbändin hektinen mutta dynaaminen metakka tarjosi kaikessa aggressiivisuudessaan myös mukavasti vaihtelua, sillä pitkän uran tehnyt yhtye on ehtinyt kokeilemaan kaikenlaista supernopeasta pikapunkista raskaaseen death metaliin ja aina 1990-luvun kokeellisempaan materiaaliin.
Napalm Deathin ikänestori, basisti Shane Embury, soitti Tuskassa jo edellispäivänä – sillä kertaa grindyhtye Lock Upin riveissä. Näin punkmuusikon kuuluukin elää ja vanheta.
Lisää Tuska-festivaalista sunnuntain ja maanantain Helsingin Sanomissa
.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
