Guggenheim-selvitysryhmä ehdottaa, että Helsinkiin rakennettaisiin uusi Guggenheimin museo. Sen paikaksi esitetään nykyisen Kanavaterminaalin tonttia Katajanokalla. Eteläsataman rannalla sijaitsevan tontin omistaa kaupunki.

Selvitysryhmän laatima konsepti- ja kehitysselvitys luovutettiin Helsingin kaupungille tiistaiaamuna. Sitä esitellään kaupungin päättäjille ja tiedotusvälineille klo 10 Finlandia-talossa alkaneessa seminaarissa.

Helsingin kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät raportin ehdotuksia lähiviikkoina. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto tekisi asiasta päätöksen jo helmikuussa.

Jos päätös on myönteinen, ja myös Salomon R. Guggenheim -säätiön hallitus hyväksyy suunnitelman, uuden museon suunnittelusta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Se voitaisiin ratkaista 2013, jolloin rakentaminen voisi kaavoituksen ja valitusprosessin jälkeen alkaa 2015, ja museo voisi valmistua aikaisintaan 2017 tai 2018.

Museon kokonaispinta-alaksi esitetään noin 12 000 neliömetriä, josta näyttelytilaa olisi noin 4 000 neliömetriä.

Näin se olisi suuruudeltaan suunnilleen New Yorkin Guggenheimin museon kokoinen, mutta selvästi pienempi kuin Bilbaon Guggenheimin museo. Kiasman kokonaispinta-ala on myös noin 12 000 neliömetriä, josta näyttelytiloja on noin 3 300 neliömetriä.

Rakennuksen kustannuksiksi arvioidaan 130–140 miljoonaa euroa. Tästä rakennuskustannusten osuus olisi noin 100 miljoonaa ja suunnitteluun menisi 30–40 miljoonaa.

Rakennuksen rakennuttaa ja rahoittaa Helsingin kaupunki.

"Tarkoitus on rahoittaa rakentaminen lainarahalla", kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Lainanhoitokustannukset olisivat noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.

Tässä vaiheessa Guggenheimin museota on suunniteltu kokonaan kaupungin hankkeena. Jos valtio tulee mukaan, kaupungin kustannukset vastaavasti vähenevät.

"Hyvä esimerkki yhteistyöstä on Stadion-säätiö, jonka kaupunki ja valtio omistavat puoliksi", Pajunen sanoo.

Yhteistyösopimus Guggenheim-säätiön kanssa on määräaikainen: sen kesto on 20 vuotta. Lisenssimaksu Solomon R. Guggenheim-säätiölle tältä ajalta on 30 miljoonaa dollaria.

"Helsingin kaupunki ei tule maksamaan lisenssimaksua, vaan vähintään sen suuruinen summa hankitaan yksityisenä rahoituksena", Pajunen sanoo. Lisenssimaksu maksetaan erikseen sovittavan aikataulun mukaan.

Jos museo rakennetaan, sen hallinnointia varten perustetaan suomalainen säätiö, johon Helsingin kaupunki ja Solomon R. Guggenheim -säätiö nimeävät edustajia.

Guggenheimin museo nielaisisi osan Helsingin taidemuseon nykyisestä toiminnasta, mutta ei kaikkea.

Kaupungin taidekokoelmien ylläpito ja kartuttaminen, julkiset taideteokset, prosenttitaide sekä Kluuvin galleria jäisivät uuden museon ulkopuolelle.

"Nämä toiminnat jatkuvat. Miten, siitä tehdään erillinen selvitys", Pajunen lupaa. "On kolme mahdollisuutta: voidaan perustaa uusi virasto tai siirtää nämä toiminnat kulttuuriasiankeskuksen tai kaupunginmuseon alaisuuteen."

Kaupungin taidemuseon nettomenot kaupungille ovat nyt noin 4,3 miljoonaa euroa. Näiden arvioidaan lisääntyvän 3,7 miljoonalla eurolla, jos uusi museo rakennetaan.

Kaupungin taidemuseossa on nyt 67 vakituista vakanssia. Uuden museon vakituisen henkilöstön määräksi arvioidaan 100–120 henkilöä.

Uusi Guggenheimin museo olisi osa Guggenheim-verkostoa Euroopassa, johon kuuluvat nyt Bilbao, Venetsia ja Berliini.

"Jos museo Helsinkiin rakennetaan, ei ainakaan Pohjois-Eurooppaan enää tule toista Guggenheimin museota", Pajunen sanoo.

Museon konseptiin kuuluu näyttelytoiminnan lisäksi laaja koulutuksellinen osio. "Se koskee niin koululaisia ja opiskelijoita kuin tavallisia kansalaisia ja museoammattilaisia", Pajunen kertoo.

Kuvataiteen lisäksi myös design ja arkkitehtuuri on tarkoitus ottaa mukaan museon ohjelmaan. On vielä avoinna, tuleeko se tapahtumaan jonkinlaisessa yhteistyössä Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon (entinen Suomen rakennustaiteen museo)  kanssa.

Vuosittain museossa on tarkoitus järjestää vuosittain kaksi–kolme päänäyttelyä ja lisäksi pienempiä näyttelyitä.

"Kolmesta näyttelystä kaksi voisi olla kansainvälisesti kuratoituja ja yksi Helsingissä järjestetty, joka sitten lähtisi kiertoon muihin Guggenheimin museoihin", Pajunen arvioi.

Museon vuotuiseksi kävijämääräksi arvioidaan noin 500 000, josta 300 000 tulisi kotimaasta ja loput ulkomailta.