Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian

 |   |   | 
 
Helsingin Sanomat
Toimittaja: Minna Uusi-Eskola kuvaaja: Timo Ylifrantti
Uhkaava kumu ja jännittynyt hiljaisuus - ne Ville Kivimäki muistaa omasta lapsuudestaan ja vierailuistaan papan luona. Sota oli läsnä vaikkei siitä puhuttu. Kuten moni muukin isä, Ville Kivimäen pappa ei osannut tai halunnut puhua sodasta omien lastensa kanssa. Sen sijaan hän puhui siitä lastenlastensa kanssa. Nyt Ville Kivimäki juhlii teoksensa Murtunut mieli saamaa Tieto-Finlandia -palkintoa. Sen arvo on 30 000 euroa. Näin Ville Kivimäki muistaa sodan omasta lapsuudestaan papan kanssa.

Historioitsija Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 (WSOY) on voittanut tämän vuoden Tieto-Finlandia -palkinnon. Kivimäki kartoittaa teoksessaan suomalaisten rintamamiesten psyykkistä kestämistä ja psyyken murtumista talvi- ja jatkosodassa. Kirja pohjautuu hänen väitöskirjaansa.

Voittajan valitsi kuudesta ehdokkaasta Helsingin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila, jonka mukaan Kivimäen kirja lisää suvaitsevaisuutta ja on vastalause ihmisten tasapäistämiselle.

"Se vahvistaa myötätuntoa, auttaa eläytymään ja kunnioittamaan. Se käsittelee rauhan, kodin ja läheisten ihmisten merkitystä sekä auttamisen vaikeutta. Kirjan lukija joutuu kyseenalaistamaan käsityksiään hyväksytystä ja torjutusta, vahvasta ja heikosta", Tanninen-Mattila sanoo.

Ville Kivimäki on Tanninen-Mattilan mukaan antanut sanat monien psyykkisesti järkyttyneiden sotilaiden oireille, jotka ovat tähän mennessä jääneet jäsentymättömäksi historiaksi.

Ville Kivimäen kiinnostus sotapsykiatriaan juontaa lukiovuosiin Lappeenrannassa.

"Löysin psykologian harjoitustehtävänä lukiossa kirjoittamani esseen, jonka aiheena oli sotatraumat. Aihe on muhinut takaraivossani pitkään", Kivimäki sanoo.

Vuonna 1976 syntynyt Kivimäki sai kuulla sodan etäisen kaiun isoäitiensa ja isoisiensä kautta.

"Siinä uhkaavassa kumussa tai jännittyneessä hiljaisuudessa, sota lepäsi yhä raskaana heidän mielensä päällä", Kivimäki sanoi palkintotilaisuudessa.

Rintamamiestalon nurkassa soi radio, ja kun radiosta kuului sota-ajan ikisuosikki Elämä juoksuhaudoissa, kiikkustuolin narina pysähtyi.

Myöhemmin Kivimäki sai kuulla, miten raastavia sota-ajan eronhetket olivat, kun veräjällä näkyi viimeinen vilkutus ja sotilassaappaiden askeleet katosivat pimenevään iltaan.

Kiitospuheessaan Kivimäki halusi korostaa, että sodan psyykkiset vammat olivat sotavammoja siinä missä muutkin.

"Psyykkiset oireet olivat pohjimmiltaan mitä normaalein reaktio pöyristyttäviin olosuhteisiin. Ne eivät olleet merkkejä mistään poikkeavasta tai vailinnaisesta luonteenlaadusta, kuten niitä pitkään käsiteltiin."

Kivimäen pitkä kiinnostus sodan vaurioittamiin ihmisiin alkoi  hahmottua väitöskirjaksi 2005–2006. Englanninkielinen väitöskirja hyväksyttiin Åbo Akademissa alkukesästä.

"Aihe tuntui tärkeältä, koska sodan inhimillistä puolta on tutkittu vain vähän."

Sotilaat välttivät psykiatriseen hoitoon joutumista viimeiseen saakka, koska mielen pettäminen koettiin häpeälliseksi. Psykiatreja oli vähän ja hoitokeinot olivat rajallisia.

Vaikeassa tilanteessa sotilaat saivat turvaa toisistaan. Kivimäen mukaan heitä auttoi muun muassa rintamalla kehitetty oma kulttuuri ja slangi.

"Rintamatoveruus ja sen luoma yhteisöllisyys oli tärkein asia selviytymisessä", Kivimäki sanoo.

Tieto-Finlandia -palkinnon muut ehdokkaat olivat Hanna Jensenin 940 päivää isäni muistina (Teos), Harri Kalhan Kokottien kultakausi, Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina (SKS), Teemu Keskisarjan Viipuri 1918 (Siltala), Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen Suomi öljyn jälkeen (Into) sekä Matti Verkasalon, Jarkko-Juhani Henttosen ja Kai Arposen Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus (Kustannus Oy Vapaalasku).

Suomen Kirjasäätiön jakama Tieto-Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Uutiset