Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Kiltsi. Virossa osa koululaisista opiskelee hienoissa vanhoissa kartanoissa, joita on remontoitu entiseen loistoonsa muun muassa Norjan valtion tuella. Kartanokouluja on kuusikymmentäneljä joka puolella maata.
Kymmenkunta on huippukunnossa. Yksi niistä on Väike-Maarjan kunnassa Keski-Virossa sijaitseva Kiltsin peruskoulu.
Vähän yli viisikymmentä oppilasta opiskelee kauneuden keskellä.
Kiltsin kartano kuuluu Viron vanhempiin kartanoihin. Barokkia ja klassismia edustava kartano on peräisin 1700-luvulta. Remontti valmistui 2010. Norjan valtio tuki remonttia 1,6 miljoonalla eurolla. Ehtona oli kartanossa säilyy koulu ainakin kymmenen vuotta.
Virossa kartanoiden loistoaika oli 1700-luvun lopussa ja 1800-luvulla. Enimmillään niitä oli pari tuhatta 1900-luvun alussa. Kartanoista 97 prosenttia omisti baltiansaksalainen aatelisto.
Kartanoiden rappeutuminen alkoi vuoden 1919 maareformin myötä ja jatkui 1940-luvulla, kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon. Aateliset pakenivat maasta. Kartanoihin sijoitettiin kouluja, vanhainkoteja ja sairaaloita.
Nykyään kartanoita on viitisensataa. Hyvässä kunnossa niistä on pari sataa.
Reportaasi Viron kartanoista ja kartanokouluista kulttuurisivuilla lauantaina.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
