Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sanokaa orja, kun haluatte suklaata

Kulttuuri
 

Kymmenvuotiaan pojan säärissä on viidakkoveitsen viiltämiä arpia. Arvet ovat tulleet Norsunluurannikon kaakaoviljelmillä. Tuntematon ihminen vei pojan sinne naapurimaasta kolme vuotta sitten, kun tämän vanhemmat kuolivat. Poika ei tiedä, koska pääsee viljelmiltä pois. Hän ei ole koskaan saanut työstään rahaa.

Poikaa haastateltiin CNN:n reportaasissa tammikuussa. Yhdysvaltain hallituksen viime vuonna teettämän raportin mukaan Länsi-Afrikan kaakaofarmeilla työskentelee 1,8 miljoonaa lasta, joista yli 100 000 äärimmäisen huonoissa oloissa ja 10 000 orjuudessa tai ihmiskaupan uhreina. Myös suomalaiset suklaafirmat tietävät, että niiden käyttämä kaakao saattaa olla lapsiorjien viljelemää.

Pojan kasvot nousivat mieleen kun katsoin Fazerin mainosta Helsingin Sanomien etusivulla. Siinä firma kertoi käyttävänsä jokaisesta elokuun aikana myydystä 200 gramman Fazerin Sininen -suklaalevystä viisi senttiä koulun rakentamiseen Norsunluurannikolle.

Norsunluurannikon kaakaopelloilla raatavien lasten olot tulivat julkisuuteen vuonna 2000, kun BBC näytti dokumentin lapsista, joita myytiin viljelmille pakkotyöhön. Silloin kansainvälinen painostus sai suklaafirmat allekirjoittamaan sopimuksen, joka kieltää lapsilta vaarallisen työn.

Yhdysvaltalaisraportin mukaan suklaateollisuuden panos on ollut vähäinen suhteessa sen käärimiin voittoihin. Nyt teollisuus on antanut uuden lupauksen: vaarallisissa oloissa työskentelevien lasten määrää yritetään vähentää 70 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Fazer ei toki hyväksy pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä. Silti yritys ei ole 12 vuoden aikana onnistunut varmistamaan, että firman voitot eivät synny lapsiorjien työllä. Sellaista ei luvata nytkään. Sen sijaan Fazer lupaa koulun. Juuri nyt suomalaisista suklaansyöjistä näyttää hyvältä, jos yritys rakentaa koulun afrikkalaisille lapsille.

Fazerin käyttämät asiantuntijat tietävät sen. Heille maksetaan siitä, että he saavat Fazerin näyttämään hyvältä. Koulu Afrikkaan maksaa vain vähän enemmän kuin mainos tämän lehden etusivulla.

Kyse ei tietenkään ole vain Fazerista, tai edes suklaasta. Kyse on maailmasta, jossa on liikaa rahaa ja tahtoa saada huonosti olevat asiat näyttämään hyviltä, liian vähän kumpaakaan muuttamaan niitä.

Vuonna 2020 lapsiorjat, joista suklaakeskustelu alkoi, ovat joko kuolleet tai kasvaneet aikuisiksi. Jotkut heistä saattavat yhä raataa kaakaopelloilla, kuten tuhannet aikuiset orjat tekevät jo nyt. Heidän asemansa parantamiseksi ei kukaan ole luvannut mitään.

Kirjoittaja on kirjailija ja dokumenttiohjaaja.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat