Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Amerikkalaistutkija: "Lukeminen parantaa miesten elämän laatua"

Lukeminen vähenee Suomessa – erot tyttöjen ja poikien välillä suurimmat maailmassa

Kulttuuri
 
Miksi Roope lukee, mutta Ville ei?
Miksi Roope lukee, mutta Ville ei?
Lukemista ei Suomessa enää harrasteta entiseen malliin. Etenkin pojat vieroksuvat kirjoja. Tutkimusten mukaan laaja lukutaito on kuitenkin tärkeää niin nykyisessä työelämässä kuin ihmissuhteissakin. Vantaan Martinlaakson koulun 9-luokkalaiset Ville Heinonen ja Roope Nevalainen kertovat omasta suhteestaan kirjallisuuteen. Toimittaja: Suvi Ahola, kuvaus ja editointi: Markus Jokela

Keskiviikko ja ruokatunti Martinlaakson koulussa. Kirjastossa tasainen taustamelu, kun seitsemän ja puoli sataa oppilasta jonottaa ulkopuolella lounasta.

Jos yhdysvaltalaisen lukutaidon ja kirjallisuuden tutkijan William G. Brozon toive toteutuisi, suomalaisessakin koulukirjastossa juttelisi joukko poikia aikuisten miesten kanssa. Mukana voisivat olla vaikkapa voimistelunopettaja, kouluisäntä ja eläkkeellä oleva rehtori.

Puhuttaisiin siitä, mitä on hiljan luettu.

"Jos pojat eivät olisi tottuneita lukijoita, olisi aloitettu jostain, mikä kiinnostaa heitä, ja hankittu tietoa siitä", Brozo visioi poikien ja miesten lukupiiriä.

"Jos kyse olisi rap-musiikista, ensin olisi ehkä luettu tietoja cd-kotelosta. Siitä ja sanoituksista voisi edetä muusikkoelämäkertoihin."

Brozo on parhaillaan Suomessa luennoimassa kasvattajille ja kirjastoväelle siitä, miten poikien lukutaitoa ja intoa lukemiseen voisi lisätä.

Mutta hetkinen! Mehän olemme jo lukukansaa, olemme aina olleet! Vai onko kyse pelkästä myytistä?

Huolestuneimpien mielestä näin on. Vaikka valtaosa suomalaisista suhtautuu edelleen myönteisesti kirjallisuuteen, lukeminen vähenee kaiken aikaa, oli kyse sitten lehdistä tai kirjoista.

Vielä 1988 luettiin päivässä 53 minuuttia, 2009 jo kymmenen minuuttia vähemmän.

Selvimmin lukeminen vähenee nuorten keskuudessa, ja erityisesti pojilla.

Tämän kertovat tutkimuksetkin: vaikka Suomi asettuu lukutaidossa maailman kärkeen, erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuremmat kuin missään muualla maailmassa. Lukutaidoltaan heikoista on poikia yli kolme neljäsosaa.

Lisäksi pojat lukevat entistä vähemmän omaksi ilokseen. Monille kirjoitettu teksti on pelkkä tapa hankkia tietoa, jota välttämättä tarvitsee.

Markus Jokela HS
Martinlaakson koulun yhdeksäsluokkalaiset Roope Nevalainen (vas.) ja Ville Heinonen ovat lukijoina kuin yö ja päivä. Ville lukee lähinnä uutisia puhelimella, Roope taas pitää siitä, että kirjoihin voi upota ja eläytyä vaikka kuinka pitkäksi aikaa.
Martinlaakson koulun yhdeksäsluokkalaiset Roope Nevalainen (vas.) ja Ville Heinonen ovat lukijoina kuin yö ja päivä. Ville lukee lähinnä uutisia puhelimella, Roope taas pitää siitä, että kirjoihin voi upota ja eläytyä vaikka kuinka pitkäksi aikaa.

Tutkija näkee tässä vakavaa uhkaa syrjäytymisestä. Kyse ei ole vain lukutaidosta vaan myös siitä, että kirjallisuus laajentaa maailmankuvaa ja opettaa tulkitsemaan inhimillistä elämää ja ihmissuhteita paremmin.

"Vaikkei lukutaito takaa onnea ja menestystä, se lisää huomattavasti ihmisen – etenkin miehen – mahdollisuuksia parempaan elämään. Tästä on runsaasti tutkimustuloksia", Brozo sanoo.

Se, että hyvä lukutaito auttaa opinnoissa, on tietysti itsestään selvää. Heikoille, lukemaansa huonosti tulkitseville lukijoille eivät akateemiset tai ammatilliset ovet helposti avaudu. Sama pätee yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Varmemmaksi vakuudeksi Brozo lyö pöytään kimpun sosiaalisia ongelmia, itsemurhista ja väkivallasta huumeisiin ja kodittomuuteen, jotka (niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin) keskittyvät nimenomaan miehiin.

"Maskuliinisuus vallitsee niin hyvässä kuin pahassa", Brozo sanoo. "Myös siksi tarvitaan enemmän erilaisia mieskuvia, ja kirjallisuudesta niitä löytyy."

Benjamin Suomela HS
Lukutaidon tutkija William G. Brozo on kiertänyt tällä viikolla Suomea Lukukeskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston ja Ålands Högskolanin kutsumana.
Lukutaidon tutkija William G. Brozo on kiertänyt tällä viikolla Suomea Lukukeskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston ja Ålands Högskolanin kutsumana.

Mutta miten saada pojat kirjojen pariin, tutustumaan mieheyden variaatioihin ja hankkimaan sitä laajempaa maailmankuvaa ja perspektiiviä, jota nykyajan työelämä vaatii?

Ensimmäiseksi pitäisi räjäyttää käsitys lukemisesta.

Brozon mukaan pojat lukevat jo nyt paljon – vaikkeivät perinteistä kirjallisuutta. Virtuaalimaailmaan peleineen ja sosiaalisine medioineen liittyy tarinoita ja myös lukemista. Sitä ei pidä tuomita vaan käyttää pikemminkin hyväksi, kun poikia houkutellaan kirjallisen kerronnan pariin.

"On kunnioitettava erilaisia tekstejä. Usein kyse ei ole niinkään puuttuvan taidon opettamisesta kuin siitä, miten johdatetaan uusien löytöjen ja oivallusten pariin. Tärkeintä on muistaa, että useimmat pojat kiinnostuvat kirjoissa siitä, mistä muutenkin: uusien asioiden löytämisestä."

Tarvitaan siis sopiva sisäänmenoaukko eli juuri oikeat kirjat.

Brozon mukaan lukemisessakin pätee porttiteoria: helposta materiaalista edetään pikku hiljaa vahvempiin aineisiin. Harrastuksista, urheilusta ja musiikista löytyy kirjoja vaikka kuinka. On tietokirjoja, vitsikirjoja ja sarjakuvaromaaneja.

"Tekstien on hyvä olla lyhyitä ja toiminnallisia, ja tarvitaan myös miespuolinen päähenkilö. Huumori on paikallaan, samoin todellinen informaatio", Brozo luettelee pojille mieluisan luettavan tunnusmerkkejä.

Heikoimmat lukijat hyötyvät usein myös ryhmän tuesta, kuten Brozon hahmottelemasta miesten ja poikien lukupiiristä.

"Sellaisesta on Yhdysvalloissa paljon hyviä tuloksia, esimerkiksi urheiluseuroissa. Lukevan aikuisen malli innosti ja muutti poikien asenteita sekä lukemisen että mieheyden suhteen."

"Oletan, että täälläkin vaikeinta on maahanmuuttajilla sekä köyhissä oloissa elävillä. Suomen kokoisessa maassa olisi kuitenkin mahdollista kartoittaa vaikka kaikki heikot poikalukijat ja räätälöidä erityistoimia heitä tukemaan."

 

Pojat lukijoina – miten motivoida nuoret kirjallisuuden pariin? William G. Brozo luennoi 11. syyskuuta Bonnierin auditoriossa (Korkeavuorenkatu 37) klo 16–19. Osallistuminen vaatii ennakkoilmoittautumisen sähköpostitse: asiakaspalvelu@lukukeskus.fi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat