Selaan peruskoulun 7. luokan historiankirjaa: Otavan kustantama Forum 7, jonka tekijöinä ovat Eenariina Hämäläinen, Antti Kohi, Kimmo Päivärinta, Vesa Vihervä ja Ira Vihreälehto, lähtee liikkeelle 1800-luvusta.
Ensimmäinen nainen mainitaan kirjan sivulla 33. Hän on Fredrika Runeberg, joka jäi kirjailijana "paljolti aviomiehensä varjoon". Seuraavaa naisen nimeä saa taas odottaa kolmisenkymmentä sivua. Sitten esitellään brittiläinen "ompelijatyttö Magdalena". Hän kuvaa sortumistaan prostituoiduksi.
Miesten nimiä on tähän väliin mahtunut viisitoista.
Ruotsalaislehti Dagens Nyheterissä laskettiin tammikuussa ruotsalaisen peruskoulun historiankirjoista naisten ja miesten nimiä ja yllätyttiin. Kaikkiaan DN:n tutkimissa peruskoulun historiankirjoissa mainituista henkilöistä oli naisia 13 prosenttia.
Tulos järkytti sekä historiantutkijat että poliitikot. Ruotsin opetusministeri Gustav Fridolin vaati pian selvitystä siitä, miksi kirjat eivät noudata opetussuunnitelman edellyttämää tasa-arvoa sukupuolten välillä. Tavattuaan oppikirjakustantajia helmikuun alussa hän arveli, että oppimateriaalia tullaan jatkossa kontrolloimaan tarkemmin.
Suomen oppikirjojen tilanne ei juuri Ruotsista poikkea. Otin tarkasteluun neljä peruskoulussa ja lukiossa käytettävää kirjasarjaa: Forumin ja Historian tuulet (Otava), Linkin (WSOYpro), Muutosten maailman (WSOY) ja Kaikkien aikojen historian (Edita). Laskin henkilönimet, joko henkilöhakemistosta tai sen puuttuessa suoraan sivuilta.
Peruskoulun yläluokkien Historian tuulet 7–8, joka käsittelee maailmanhistoriaa Ranskan vallankumouksesta ensimmäisen maailmansodan loppuun, luettelee henkilöhakemistossaan 85 nimeä, ja naisia on 11, eli 13 prosenttia. Lähihistoriasta kertovassa Forum 8:ssa naisia on enemmän, 26 prosenttia.
Lukion historiankirjasarjassa Muutosten maailma mainitaan kaikkiaan 662 ihmistä, joista naisia on 48 – eli vähän yli seitsemän prosenttia.
Huonoin tilanne on 1800-luvusta kertovassa osassa, jossa naisten osuus on vain runsaat kaksi prosenttia. Suomen historiaa ja yhteiskuntaa käsittelevissä osissa päästään sentään vähän yli kymmeneen.
Eikö tämä ole ristiriidassa sekä sukupuolten tasa-arvoa edistämistä edellyttävien opetussuunnitelmien että tasa-arvolain kanssa? Eikö sen edellyttämää "sukupuolitietoista opetusta" ole vaikea antaa, jos koulukirjoissa esiintyy vain miehiä?
Historianopettajan ja oppikirjantekijän Eenariina Hämäläisen mielestä on hyvä, että keskustelua sukupuolten esittämisestä oppikirjoissa käydään.
"Se on tärkeää. mutta nimien laskeminen ei kerro opetuksesta tai oppikirjasta kaikkea. Kun peruskoulun Forum-kirjoja tehtiin, naisten ja miesten osuudesta keskusteltiin paljon. Koska nimien osalta ei päästä tasapuolisuuteen millään, lisäsimme tietoisesti naisten – samoin kuin lasten – osuutta kuviin. Halusimme niissä näyttää naisia myös aktiivisina toimijoina, emme pelkkinä objekteina."
Hämäläisen mukaan nimiä paljon tärkeämpiä ovat ilmiöt ja tarinat.
"Lapuan liikkeen kukistuminen on miehinen asia, mutta samasta ajasta voi kertoa muutakin. Sotahistorian lisäksi koulussa opetetaan sosiaalihistoriaa. Silloin sukupuolinäkökulma on laajempi."
Myös helsinkiläisen Kallion lukion historianopettaja Jari Aalto on tehnyt oppikirjoja, esimerkiksi edellä mainittua Kaikkien aikojen historiaa. Lisäksi hän johtaa Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liittoa. Hänkin tuntee keskustelun historiankirjojen sukupuolijakaumasta.
"Siitä on puhuttu ihan viime viikkoina, kun lukioon valmistellaan uutta opetussuunnitelmaa. Epäsuhta miesten ja naisten välillä on tiedossa."
Hänen mukaansa kyse on syvään juurtuneista asenteista, jotka liittyvät siihen, miten historia nähdään ja miten sitä käsitellään.
"Oppikirjatyöryhmiin, joissa olen ollut, valittiin alusta asti tasapuolisesti naisia ja miehiä, ja aiheiden sukupuolittuneisuutta käsiteltiin pitkin matkaa. Silti tulokset korostavat miesten maailmaa ja konflikteja."
Eenariina Hämäläinen puhuu historiakäsitysten kaanoneista, hyväksytyistä ajattelutavoista, joita on vaikea muuttaa. Viive, jolla uusi historiantutkimus siirtyy oppikirjoihin, on noin kymmenen vuotta.
"Kouluopetus toisintaa myös myyttejä. Pitkään on puhuttu talvisodan sankarillisuudesta, nyt tiedetään jo murtuneista mielistäkin."
Ruotsin oppikirjoissa herätti huomiota sekin, että nykyaikaa lähetessä naisten määrä väheni entisestään, vaikka naisten rooli yhteiskunnassa on päinvastoin kasvanut. Niin feministinen maa kuin Ruotsi onkin, vain yhdessä tutkituista neljästä kirjasta esiintyi 1900-luvulla enemmän naisia kuin aiemmin.
Meillä lähihistoriaa käsitellään lukiossa Kansainväliset suhteet -kurssilla. Sen oppikirjoista sekä Linkissä (WSOYpro) että Kaikkien aikojen historiassa (Edita) nimeltä mainituista henkilöistä oli naisia yhdeksän prosenttia.
"Kun tunneilla puhutaan vanhemmasta ajasta ja yhteiskunnan muutoksesta maataloudesta teollisuuteen, käsitellään yleisesti myös perhettä, sukupuolirooleja ja naisen asemaa. Eurooppalaisen ihmiskuvan kohdalla mukaan voi ottaa naisia taiteen tekijöinä ja ajattelijoina", Jari Aalto selittää.
"Mutta kun tullaan 1900-luvun kansainvälisiin suhteisiin, naisia ei näy muualla kuin sodan uhreina."
Jos kerronta kohdistuisi enemmän tavallisten ihmisten arkeen, kuva historiasta olisi toisenlainen. Opetussuunnitelmia ollaankin nyt uudistamassa sekä peruskouluun että lukioon. Uudet on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuodesta alkaen.
"Ennustan, että lukion opetussuunnitelmaan on tulossa mikrohistoriallisempi lähestymistapa", Jari Aalto sanoo. Sen pitäisi tuoda naisiakin enemmän näkyviin.
Oppikirjoissa pitää kuitenkin aina kyetä esittämään myös se, mihin lähteeseen annettu tieto perustuu. Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä hankalampaa lähteytys Aallon mukaan on.
Oppikirjat eivät liioin ole koko kuva opetuksesta, Aalto sanoo. Sukupuolitietoista opetusta, jota tasa-arvolakikin edellyttää, annetaan jo nyt, koska opettajat käyttävät paljon muutakin opetusmateriaalia kuin oppikirjoja.
"Suomessa myös opettajien koulutustaso on huomattavan korkea. Ja ainakin lukioissa naispuoliset opiskelijat suhtautuvat hyvin tiedostavasti opetuksen sisältöön ja sen mahdolliseen epätasapainoon."
Helsingin Sanomat ja oppikirjoja kustantava Sanoma Pro kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.
Kirjoita kommentti